Ero sivun ”Nostovoima” versioiden välillä

29 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
viite siihen kohtaan mihin tarkoitettu
p (Käyttäjän 89.190.0.228 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 87.93.21.142 tekemään versioon.)
(viite siihen kohtaan mihin tarkoitettu)
Nostovoiman suuruuteen vaikutetaan vapaan ilmavirtauksen ja siipiprofiilin kohtauskulman muuttamisella. Mikäli kohtauskulmaa ei ole, symmetrisen profiilin molemmilla puolilla vallitsee yhtäsuuri paine jolloin nostovoima on nolla. Kohtauskulmaa kasvattamalla siiven yläpinnalle alkaa muodostua alipainetta ja alapinnalle ylipainetta, jolloin nostovoima kasvaa. Kun kohtauskulmaa kasvatetaan tietyn rajan yli, virtaus alkaa irrota (yleensä takareunalta lähtien, joskin muitakin sakkaustyyppejä on). Kohtauskulmaa edelleen kasvatettaessa, ilmiö siirtyy lähemmäs siipiprofiilin johtoreunaa. Vaikka virtaus ei enää ole kiinni koko siiven pinta-alalla, saadaan nostovoiman arvoa edelleen kasvatettua.
 
[[Sakkaus|Sakkaukseksi]] kutsutaan ilmiötä, jossa ilmavirtaus irtoaa siiven pinnalta ja osa nostovoimasta menetetään.<ref>http://www.ilmailutoimittajat.fi/Infoa/MediaOpasX.pdf sivu 14</ref> [2]Sakkaus lisää aina huomattavasti vastusta josta käytännössä yleensä seuraa lentonopeuden aleneminen. Pääosa menetetystä nostovoimasta on seurausta tästä. Sakkauksen torjuminen edellyttää kohtauskulman pienentämistä. Sakkaus saattaa tulla äkillisenä, sillä sitä edeltää yleensä tilanne, jolloin nostovoima on ollut suurimmillaan. Lentokoneella tai virtauskoneella sakkaustilanteesta pyritään aina mahdollisimman nopeasti pois, joskin lentokoneet käyttävät ilmiötä hyväkseen laskeutumisen yhteydessä tavoitteena nopea ja pehmeä nopeuden hidastaminen.
Sakkauksen torjuminen edellyttää kohtauskulman pienentämistä. Sakkaus saattaa tulla äkillisenä, sillä sitä edeltää yleensä tilanne, jolloin nostovoima on ollut suurimmillaan. Lentokoneella tai virtauskoneella sakkaustilanteesta pyritään aina mahdollisimman nopeasti pois, joskin lentokoneet käyttävät ilmiötä hyväkseen laskeutumisen yhteydessä tavoitteena nopea ja pehmeä nopeuden hidastaminen.
 
''Nostovoiman suuruuteen'' vaikuttavia seikkoja ovat ilmavirran nopeus (ilma-aluksen tai potkurin lavan nopeus), ilman [[tiheys]] ([[lämpötila]] ja [[staattinen paine]]), siipipinta-ala, siiven ja ilmavirran välinen kohtauskulma, lentoasu ja siiven puhtaus (lika, jää ja vesi). Siipiprofiileille on laadittu taulukoita, joilla profiilien nosto- ja vastusvoimia voida verrata toisiinsa eri olosuhteissa. Taulukoissa voimat on laskettu nostovoima- ja vastusvoimakertoimiksi suhteessa vapaan ilman nopeuteen, jolloin nostovoiman laskeminen on huomattavasti helpompaa.
==Nostovoimaa antavat lisälaitteet==
Lentokoneiden massojen kasvaminen johdatti [[laskusiivekkeet|laskusiivekkeiden]] ja [[solakot|solakoiden]] kehittämiseen, jotta lentoonlähtö- ja laskeutumisnopeuksia voitiin pienentää maksiminopeuden kärsimättä.
 
== Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
 
[[Luokka:Aerodynamiikka]]
[2] = http://www.ilmailutoimittajat.fi/Infoa/MediaOpasX.pdf sivu 14