Ero sivun ”Rurikinlinna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10:
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]] mukaan alueen [[slaavilaiset]] ja [[suomalais-ugrilaiset]] heimot lopettivat veron maksun varjageille ja perustivat itsehallinnon. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat vuonna [[862]] hallitsijoikseen kolme [[Varjagit|varjagiveljestä]] Rurikin, [[Sineus|Sineuksen]] ja [[Sineus|Truvor]]in. Rurik ryhtyi hallitsemaan [[Novgorod|Novgorodia]], Truvor [[Izborsk]]ia ja Sineus [[Belozersk]]ia (Valkeajärvi (Vologdan alue). Varsin pian kaksi veljeksistä kuoli, ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. <ref>Nestorin kronikka</ref>
[[Nestorin kronikka]] 1100-luvun lopulta mainitsee Novgorodin ensimmäisen kerran vuoden [[859]] yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi
Nestorin kronikka kirjoitettiin 1100-luvun lopulla, minkä vuoksi osa tarinoista on hiukan epämääräisiä. Viimeaikaisten arkeologisten tutkimusten mukaan Rurik otti ensimmäiseksi asuinpaikakseen [[Staraja Ladoga|Laatokanlinnan]] (Aldeigjuborg) (perustettu noin vuonna [[753]]) tai Rurikinlinnan. Rurikinlinnaa ryhdyttiin [[Vuosirengasajoitus|puiden vuosirengasajoitus]]tutkimusten mukaan rakentamaan [[820]]-luvulla ja viimeiset puurakennelmat ovat vuodelta [[947]]. Tämä kukkula oli stragisesti erittäin hyvällä paikalla Olhavanjoen rannalla. Puolustusrakennelmien tekeminen oli helpompaa, kun 3 suunnalla oli vettä ympärillä. Kukkulalta oli hyvä seurata myös eri suuntiin kulkevaa jokiliikennettä: pohjoiseen [[Olhavanjoki|Olhavanjokea]] pitkin [[Itämeri|Itämeren]] reitille, etelään [[Lovat|Lovatjokea]] pitkin kohti [[Mustameri|Mustaamerta]] ja [[Konstantinopoli]]a sekä itään [[Msta|Mustajokea]] pitkin kohti [[Volga]]a ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] reittiä. Alue oli noin 10 hehtaarin suuruinen. Rurikinlinnan esinelöytöjen perusteella alueen asukkaat harjoittivat käsityöammatteja, ulkomaankauppaa, maanviljelyä, kalastusta ja metsästystä. Suurin osa alkuperäisestä väestöstä oli esinelöytöjen perusteella Ruotsista tulleita viikinkejä. He sulautuivat aikanaan paikalliseen väestöön. 900-luvun lopulla skandinaavistyyliset esineet olivat lähes hävinneet. Rurikinlinnan kukoistuskausi oli 850-luvulta noin vuoteen [[1000]] asti. Asukasluku on arvioiden mukaan ollut 300-400.<ref>Rurikin Gorodishtshe</ref>
|