Ero sivun ”Triton (kuu)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|kertoo taivaankappaleesta. Muita merkityksiä [[Triton|täsmennyssivulla]].}}
{{Kuu
| kuva= [[Kuva:Triton_moon_mosaic_Voyager_2_(large).jpg|300px]]
| löytäjät = [[William Lassell]] | löytöaika=[[10. lokakuuta]] [[1846]]
Rivi 21:
'''Triton''' on [[Neptunus|Neptunuksen]] suurin ja aurinkokunnan seitsemänneksi suurin [[kuu (yleisnimi)|kuu]]. [[William Lassell]]in [[10. lokakuuta]] [[1846]] löytämä kuu on nimetty [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] meren jumalan [[Triton (jumala)|Tritonin]] mukaan. Triton on erikoinen siinä suhteessa, että se kiertää Neptunusta planeetan pyörimissuuntaa vastaan, tosin kuin muut [[aurinkokunta|aurinkokunnan]] suuret kuut. Yleisen teorian mukaan Neptunus kaappasi Tritonin [[Kuiperin vyöhyke|Kuiperin vyöhykkeeltä]].
Triton on erittäin kylmä jäinen kappale, sen pinnan lämpötila on noin -235 °C<ref>[http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/vulk/triton.html TRITON]</ref>. Esimerkiksi [[metaani]] ja [[typpi]] jäätyvät siellä. Tritonin pinnalla näkyy napalakit ja [[kryovulkanismi|jäätulivuoria]] ja monia merkkejä jäälaavan virtauksesta sisuksesta pinnalle suurissa mullistuksissa.
== Kiertorata ==
Rivi 39:
Selvimmät Tritonin piirteet ovat napalakit ja jäätön alue. Tritonin tummilla, jäättömillä alueilla näkyy jonkin verran harjannepareja<ref name="Society_Triton">[http://planetary.org/explore/topics/neptune/triton.html Space Topics: Neptune Neptune's Moon Triton] The planetary Cociety</ref>. Nämä ovat halkeamia. Tummalla alueella on laajoja painumakenttiä, jotka lienevät peräisin pinnan sulamisesta ja romahtelemisesta<ref name="Solarviews_Triton">[http://www.solarviews.com/eng/triton.htm Triton]</ref> Tritonissa on vain vähän [[impakti|iskeytymäkraattereita]], niistä suurin on 27 km läpimittainen Mazomba. Tummalla alueella on on myös joitain tasaisia alueita, joiden uskotaan syntyneen Tritonin sisuksista purkautuneesta aineesta.
Tritonissa on [[tulivuori]]a tai [[geysir]]eitä, joista purkautuu jäistä typpeä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.daviddarling.info/encyclopedia/C/cryovolcanism.html | nimeke = Cryovolcanism | julkaisu = Internet Encyclopedia of Science |
Vaikka Triton onkin erikoinen kuu, niin Tritonin pinnanpiirteet muistuttavat muista aurinkokunnan kappaleista seuraavia: Uranuksen kuu Ariel, Saturnuksen kuu Enceladus, Jupiterin kuut io, Europa ja Ganymedes sekä Marsin napalakit muistuttava Tritonin napalakkeja<ref>[http://www.thelivingmoon.com/43ancients/02files/Triton_Moon_of_Neptune_01.html Triton Moon of Neptune] COSMIC SECRETS The Enigmas on Triton</ref>.
Rivi 52:
== Siepattu kuu?==
Kummallisen ratansa vuoksi Tritonia pidetään Neptunuksen sieppaamana Kuiperin vyöhykkeen [[kääpiöplaneetta]]na<ref>Craig B Agnor ja Douglas P. Hamilton (Toukokuu 2006). [http://www.nature.com/nature/journal/v441/n7090/abs/nature04792.html Neptune's capture of its moon Triton in a binary–planet gravitational encounter]. ''Nature'' '''441''' (7090): 192–194.</ref>. Kaappaus selittäisi myös sen, että Neptunuksen kuujärjestelmä on kokonaan erilainen kuin muiden [[kaasujättiläinen|jättiläisplaneettojen]]. Tritonin saapuminen Neptunuksen läheisyyteen on saattanut singota toisen kuun [[Nereid]]in soikealle radalle ja suistaa Neptunuksen nyt hävinneitä kuita radoiltaan, niin että ne ovat saattaneet syöksyä Neptunukseen tai törmäillä toisiinsa tai Tritoniin. Nykyisen niin sanotun [[Nizzan malli]]n mukaan suuren kuun sieppaus oli todennäköisin juuri uloimmalle suurelle planeetalle Neptunukselle<ref name="Nogueira_et_al_2011">[http://arxiv.org/pdf/1105.1179.pdf
Tämän jälkeen [[vuorovesivoima]]t pyöristivät Tritonin radan. Vuorovesivoimat myös kuumensivat ja sulattivat Tritonin<ref name="Nogueira_et_al_2011">[arxiv.org/pdf/1105.1179 Reassessing the origin of Triton] E.Nogueira R. Brasser R. Gomes, Icarus, Volume 214, Issue 1, July 2011, Pages 113-130 ,doi:10.1016/j.icarus.2011.05.003
Tritonin uskotaan taannehtivan ratansa takia syöksyvän Neptunukseen joskus 1,4–3,6 miljardissa vuodessa
== Lähteet ==
|