Ero sivun ”Ajatushautomo” versioiden välillä

437 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Suomessa: katsaus)
'''Ajatushautomo''', joskus myös '''ajatusmylly''' tai '''ajatuspaja''', ({{k-en|think tank}})('think'= ajatella, 'tank'=säiliö) on kokoontuminen, tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia [[synergia]]etuja, tai vallan edustajista. Ajatushautomoista on joskus myös käytetty nimitystä 'keskustelufoorumi'.
 
Think tankit ovat tulleet [[Eurooppa]]an [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta.<ref name="minimimi">Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008</ref> Useat [[kansalaisjärjestö]]t määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
 
== Kansainvälisiä ajatushautomoja==
* [[Rooman klubi]]
* [[ERT]], European Round Table,(eurooppalainen pyöreä pöytä)
* [[Bilderberg]]
* [[Trilateraalinen komissio]]
* [[East office]]
* [[Lobby register]]
 
 
== Ajatushautomot eri maissa ==
===USA===
Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia.
Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.{{lähde}} Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava [[American Enterprise Institute]], konservatiivinen [[Heritage Foundation]] ja liberaalimpia kantoja ottava [[Brookings]]. Yhdysvaltalaiset ''think tankit'' ovat usein sidoksissa joko [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaaneihin]] tai [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraatteihin]], joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee mm. amerikkalainen [[Rocky Mountain Institute]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rmi.org/About%20RMI|Nimeke=About RMI|Julkaisija=Rocky Mountain Institute|Viitattu=29.1.2014|Kieli={{en}}}}</ref>
 
===Britannia===
Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa [[IPPR]], [[Demos UK]], [[Young Foundation]] ja [[New Economics Foundation]]. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.
 
===Saksa===
Saksalainen [[Heinrich-Böll-säätiö]] on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/1367|Nimeke=Ajatusten iso paja|Julkaisu=Vhreä Lanka|Tekijä=Brusin, Terhi|Ajankohta=2.2.2007|Viitattu=29.1.2014}}</ref> [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraatteja]] lähellä olevalla [[Friedrich-Ebert-Stiftung]]illa on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://library.fes.de/pdf-files/fes/03208/jb-2008.pdf|Nimeke=Jahresbericht Friedrich-Ebert-Stiftung 2008|Viitattu=29.1.2014|Kieli={{de}}}}</ref>
 
===Ruotsi===
[[Ruotsi]]ssa toimivat muiden muassa työväenliikkeen [[Arbetarrörelsens Tankesmedja]], itsenäinen yleisvasemmistolainen [[Arenagruppen]] ja [[punavihreys|punavihreä]] [[Cogito]]. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja [[Naisasialiike|feminismistä]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/1364|Nimeke=Materialismin murtaja|Julkaisu=Vihreä Lanka|Tekijä=Ahtela, Taina|Ajankohta=2.2.2007|Viitattu=29.1.2014}}</ref> Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.
 
[[Markku Pyykkölä]]n mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."<ref name="minimimi" /> [[Ruurik Holm]]in mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."<ref name="minimimi" /> [[Karina Jutila]]n mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3:lle think tankille.<ref name="minimimi" />{{selvennä|ketä nämä ovat?}}
 
Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset[[puolue]]sidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi [[Kalevi Sorsa -säätiö]] ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen [[Suomen Toivo|Suomen Toivo -ajatuspaja]]. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit.<ref name="minimimi" /> Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.
 
Think Tanks and Civil Societies Program kertoo <ref>http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf</ref> Suomessa olevan 28 ajatushautomoa, joista listaa seuraavat
* Finnish Institute of International Affairs ([[FIIA]]), 141. maailman parhaiden listalla
* [[ETLA]], 59. talousalan parhaista
* [[WIDER]], 7. kansainvälisten listalla
* Water and Development Research Group, [[Aalto-yliopisto]], 56. "development" eli kehitys-listalla
* [[EVA]], 48. talouspolitiikan listalla
* Libera, 75. ajataushautomoiden yhteistyössä
*
26

muokkausta