Ero sivun ”Diagrammi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pääkuva; linkit esimerkkien kuvateksteistä helppokäyttöisyyden vuoksi
ryhmittelyä; lisätään suositeltu käyttö -taulukko
Rivi 3:
 
==Muuttujadiagrammit==
===Tarkoitus===
Numeerista tietoa kuten tilastotietoa voi esittää tekstinä, taulukkona ja diagrammina. Valittu esitystapa vaikuttaa siihen, kuinka ymmärrettävää ja sovellettavaa tieto on. Tilastodiagrammissa määrällinen tieto esitetään piirrossymbolien suhteina, jotta lukija hahmottaisi lukujen erot nopeasti yhtenä kokonaisuutena. Kuvion avulla voidaan myös tehokkaasti tuoda esille tiedon säännönmukaisuudet ja riippuvuudet. Toisaalta kuviomuotoinen tieto on epätarkempaa kuin taulukkomuotoinen.<ref>Kuusela, s. 8–13.</ref>
 
===Kriteerit===
Tilastografiikan tutkija [[Edward Tufte]] (1983) on määritellyt yhdeksän kriteeriä, joita hyvältä tilastodiagrammilta vaaditaan. Hyvä diagrammiesitys:<ref>Kuusela, s. 24–25.</ref>
# esittää tiedot kattavasti
# houkuttelee katsojan ajattelemaan itse asiaa eikä sen toteutusta
# ei vääristä tietoihin sisältyvää sanomaa
# esittää paljon lukuja pienessä tilassa
# tiivistää suureen tietojen joukkoon sisältyvän sanoman
# rohkaisee silmää tekemään vertailuja diagrammin eri osien välillä
# tuo esiin tietoihin liittyvän asian monella tasolla, näyttäen sekä yleiskuvan että yksityiskohdat
# palvelee selvästi tiettyä päämäärää, joka voi olla kuvaileminen, tutkiminen, taulukoiminen tai koristaminen
# muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun aineiston kanssa
 
===Historia===
Tilastodiagrammin luomisen mahdollisti ranskalaisen [[René Descartes]]in 1600-luvun puolivälissä kehittämä suorakulmainen koordinaattijärjestelmä. Ensimmäiset tilastodiagrammit laati 1700-luvun lopussa skotlantilainen taloustieteilijä [[William Playfair]] (1759–1823). Hän myös kehitti suurimman osan nykyisin käytössä olevista diagrammityypeistä. Playfairin kehittämät kaaviot yleistyivät laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla.<ref>Kuusela, s. 26–27.</ref>
 
===Rakenne===
Tilastodiagrammeilla on tiettyjä osia, joita käytetään useimmissa diagrammityypeissä. Yleisimpiä rakenneosia ovat:<ref>Kuusela, s. 30–44.</ref>
* suorakulmainen [[koordinaatisto]], joka koostuu vaaka- ja pystyakselista
* asteikkomerkinnät sekä x- että y-akselilla
* apuviivat: ''hilaviivat'' (koordinaattiviivat), jotka ovat määrien hahmottamista helpottavia himmeitä apuviivoja; ''perusviiva'', josta käsin arvioidaan, kuinka suurta määrää kuvio-ikoni esittää, usein jompikumpi akseleista; ''viiteviiva'', jolla korostetaan kaaviossa jotain kohtaa, kuten keskiarvoa tai tavoitetta
* kuvio-ikonit ja piirrossymbolit: pylväät, sektorit ja muut määriä kuvaavat kuviot
* tekstit: otsikko, nimiöt, aputekstit
 
===Tyypit===
Yleisimpiä diagrammityyppejä, jossa joko diskreetit (erilliset, epäjatkuvat) tai jatkuvat arvot esitetään kahden muuttujan suhteena, ovat:
Rivi 53 ⟶ 27:
Tiedosto:Historic output of the top 5 coffee producers 2011 (1962-2011).png|[[Viivakaavio]]
Tiedosto:Polynom1.png|Funktion kuvaaja
Tiedosto:Viewing share 1992 - 2009 of uk channels above 1 percent area aggregation.png|[[Aluekaavio]]
Tiedosto:Spider Chart.svg|[[Sädekaavio]]
Tiedosto:Kartodiagrm.jpg|[[Karttadiagrammi]]
Tiedosto:Symmetrie Matrix.png|[[Matriisi]]
</gallery>
 
===Rakenne===
Tilastodiagrammeilla on tiettyjä osia, joita käytetään useimmissa diagrammityypeissä. Yleisimpiä rakenneosia ovat:<ref>Kuusela, s. 30–44.</ref>
* suorakulmainen [[koordinaatisto]], joka koostuu vaaka- ja pystyakselista
* asteikkomerkinnät sekä x- että y-akselilla
* apuviivat: ''hilaviivat'' (koordinaattiviivat), jotka ovat määrien hahmottamista helpottavia himmeitä apuviivoja; ''perusviiva'', josta käsin arvioidaan, kuinka suurta määrää kuvio-ikoni esittää, usein jompikumpi akseleista; ''viiteviiva'', jolla korostetaan kaaviossa jotain kohtaa, kuten keskiarvoa tai tavoitetta
* kuvio-ikonit ja piirrossymbolit: pylväät, sektorit ja muut määriä kuvaavat kuviot
* tekstit: otsikko, nimiöt, aputekstit
 
===Käyttö===
Numeerista tietoa kuten tilastotietoa voi esittää tekstinä, taulukkona ja diagrammina. Valittu esitystapa vaikuttaa siihen, kuinka ymmärrettävää ja sovellettavaa tieto on. Tilastodiagrammissa määrällinen tieto esitetään piirrossymbolien suhteina, jotta lukija hahmottaisi lukujen erot nopeasti yhtenä kokonaisuutena. Kuvion avulla voidaan myös tehokkaasti tuoda esille tiedon säännönmukaisuudet ja riippuvuudet. Toisaalta kuviomuotoinen tieto on epätarkempaa kuin taulukkomuotoinen.<ref>Kuusela, s. 8–13.</ref>
 
Eri diagrammityyppejä käytetään eri tarkoituksiin. Taulukossa taloustieteilijä [[Andrew Abela]]n (2006) suositukset:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://img.labnol.org/di/choosing_a_good_chart2.pdf | Nimeke = Chart Suggestions—A Thought Provoker | Tekijä =Andrew Abela | Ajankohta =2006 | Julkaisija = | Viitattu = 22.4.2014 }}</ref>
{| class="wikitable"
|-
! Havainnollistamisen tarve !! Kaaviolaji
|-
| Vertailu ||
ei-jatkuvat muuttujat:
*palkkikaavio
*pylväskaavio
*taulukko (paljon luokkia)
ajalliset muuttujat:
*viivakaavio (ei-syklinen aika)
*sädekaavio (syklinen aika)
*pylväskaavio (vähän jaksoja ja luokkia)
|-
| Suhde ||
*hajontakuvio (2 muuttujaa)
*pallokaavio (3 muuttujaa)
|-
| Jakauma ||
*pylväshistogrammi tai viivahistogrammi (1 muuttuja)
*hajontakuvio (2 muuttujaa)
*3-ulotteinen aluekaavio (3 muuttujaa)
|-
| Koostumus ||
ajallisesti muuttuva:
*ositettu pylväskaavio (vähän jaksoja)
*pinottu aluekaavio (paljon jaksoja)
staattinen:
*ympyrädiagrammi (yksinkertainen osuus kokonaisuudesta)
*nettopoikkeamapylväskaavio (lisäys tai vähennys kokonaisuudesta)
*pinottujen pylväskaavioiden yhdistelmäkaavio (alaosion osuuksia)
|}
 
===Kriteerit===
Tilastografiikan tutkija [[Edward Tufte]] (1983) on määritellyt yhdeksän kriteeriä, joita hyvältä tilastodiagrammilta vaaditaan. Hyvä diagrammiesitys:<ref>Kuusela, s. 24–25.</ref>
# esittää tiedot kattavasti
# houkuttelee katsojan ajattelemaan itse asiaa eikä sen toteutusta
# ei vääristä tietoihin sisältyvää sanomaa
# esittää paljon lukuja pienessä tilassa
# tiivistää suureen tietojen joukkoon sisältyvän sanoman
# rohkaisee silmää tekemään vertailuja diagrammin eri osien välillä
# tuo esiin tietoihin liittyvän asian monella tasolla, näyttäen sekä yleiskuvan että yksityiskohdat
# palvelee selvästi tiettyä päämäärää, joka voi olla kuvaileminen, tutkiminen, taulukoiminen tai koristaminen
# muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun aineiston kanssa
 
===Historia===
Tilastodiagrammin luomisen mahdollisti ranskalaisen [[René Descartes]]in 1600-luvun puolivälissä kehittämä suorakulmainen koordinaattijärjestelmä. Ensimmäiset tilastodiagrammit laati 1700-luvun lopussa skotlantilainen taloustieteilijä [[William Playfair]] (1759–1823). Hän myös kehitti suurimman osan nykyisin käytössä olevista diagrammityypeistä. Playfairin kehittämät kaaviot yleistyivät laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla.<ref>Kuusela, s. 26–27.</ref>
 
==Verkkodiagrammit==
Rivi 74 ⟶ 108:
</gallery>
 
==MuitaMuut diagrammejadiagrammit==
* [[Venn-diagrammi]]
* koneiden [[räjäytyskuva]]t
* [[lohkokaavio]]