Avaa päävalikko

Muutokset

74 merkkiä lisätty, 5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:20111023Kernkraftwerk Philippsburg05.jpg|thumb|[[Philippsburgin ydinvoimalaitos]] Saksassa.]]
'''Ydinvoimala''' eli '''ydinvoimalaitos''' on [[ydinvoima]]an perustuva teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla.
 
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään [[radioaktiivisuus|säteilevään materiaaliin]].
 
Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää [[ydinase]]isiin, [[plutonium]]in muodossa. [[Tšernobylin ydinvoimala]] oli tämän tyyppinen voimalaitos.
==Historia==
Ensimmäinen [[sähköverkko]]on sähköä tuottava ydinvoimalaitos, [[Obninskin ydinvoimalaitos]], aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. Ydinvoimalaitos yhdistettiin [[sähköverkko]]on noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen [[sähkö]]ä tarpeeksi noin 2&nbsp;000 kotitaloudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iaea.org/newscenter/news/2004/obninsk.html| Nimeke = From Obninsk Beyond: Nuclear Power Conference Looks to Future | Julkaisija = IAEA | Viitattu = 21.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Sen sijaan maailman ensimmäinen täyden mittakaavan ydinvoimalaitos, [[Sellafield]], avattiin 17. lokakuuta 1956 [[Iso-Britannia|Isossa-Britanniassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/october/17/newsid_3147000/3147145.stm | Nimeke = 1956: Queen switches on nuclear power | Julkaisija = BBC | Viitattu = 21.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Ydinvoimalan rakenne==
[[Tiedosto:PressurizedWaterReactor.gif|thumb|[[Painevesireaktori]]]]
 
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään [[radioaktiivisuus|säteilevään materiaaliin]].
 
==Ydinvoimalat Suomessa==
5 935

muokkausta