Versio 3. joulukuuta 2013 kello 08.34 muokkaa SilvonenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 136 397 muokkausta p Botti: ar:إيل جبل on suositeltu artikkeli ← Vanhempi muutos		Versio 20. huhtikuuta 2014 kello 20.54 muokkaa kumoa Tapi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 405 muokkausta Liikanimi => lisänimi. Vähän lisää luonteestansa. Uudempi muutos →
Rivi 18: Elagabaluksen isoäiti Julia Maesa oli toimelias nainen, ja todennäköisesti päävastuussa siitä, että Elagabaluksesta tuli keisari. Hän myös oli kulisseissa keskeinen vallankäyttäjä koko keisarikauden ajan. Toinen voimanainen oli hänen tyttärensä ja Elagabaluksen äiti Julia Soaemias Bassiana. Elagabalus oli syyrialaisen Emesan kaupungin auringonjumalan Elah-Gabalin ylipappi, josta hän sai ~~liikanimensä~~lisänimensä. Hänestä tuli keisari 15 vuoden iässä. Kun keisari saapui [[Rooma]]an 219, hänen mukanaan tuli suuri joukko syyrialaista hoviväkeä. Keisarin eksoottiset tavat herättivät pian pahennusta. Elagabalus yritti tehdä jumalastaan Rooman pääjumalan ilman menestystä. Auringonjumalat olivat tuttuja roomalaisille, mutta tämän jumalan palvontamenot eivät. Keisari mm. tanssahteli kivipaaden ympärillä ja yritti naittaa [[Minerva]]n Elagabalille. Hän myös solmi lyhytaikaisen avioliiton Vestan neitsyen Aquilia Severan kanssa tarkoituksenaan saada tämän kanssa jumalallisia lapsia. Tämä oli roomalaisille hirveä pyhäinhäväistys. Elagabaluksella oli myös [[sadismi\|sadistisia]] taipumuksia; Hän saattoi huvitella tappamalla illallisvieraitaan. Väkijoukkoon hän saattoi vapauttaa myrkyllisiä käärmeitä tai heittää kultaa kadulle vain nähdäkseen kuinka sitä korjaamaan ryhtyneet ihmiset tallautuivat kuoliaaksi.<ref name="TKH">Titeen kuvalehti Historia 6/2014, s.73</ref> Äiti ja isoäiti yrittivät löytää keisarille roomalaisen puolison kapinamielialan hillitsemiseksi. Elagabalusta vain eivät naiset liiemmin liikuttaneet. Tarinan mukaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsimässä isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista, mutta Elagabaluksen virhe oli esiintyä naisellisesti.

Ero sivun ”Elagabalus” versioiden välillä