Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 5 vuotta sitten
ryhmittelyä, tiivistystä, lähteistettyä määrittelyä, johdannon siirtoa omiksi osioikseen, kirjoitusvirheiden korjailua ym.
'''Kartta''' on [[mittakaava]]n mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirroskuva tietystä alueesta. Kartan tärkein tehtävä on kertoa, miten paikat sijaitsevat toisiinsa nähden.
 
==Merkistö==
Karttamerkit ovat pisteitä, viivoja ja erilaisia kuvioita, joiden koko, väritys ja muoto vaihtelevat. Merkit selitetään yleensä kartan reunassa.
Karttamerkit ovat pisteitä, viivoja ja erilaisia kuvioita, joiden koko, väritys ja muoto vaihtelevat. Merkit selitetään yleensä kartan reunassa. Karttamerkkeihin kuuluvat myös pituus- ja leveyspiirit, jotka näkyvät kartalla pysty- ja vaakaviivoina, ja kartan reunaan merkittyinä astelukuina. Monissa kartoissa on lisäksi korkeuskäyriä, jotka kertovat kuinka korkealla jokin paikka tai alue on merenpinnasta ja kuvaavat samalla maanpinnan muotoja. Vesialueilla kartoissa voi olla myös syvyyskäyriä, jotka näyttävät syvyyden meren tai järven pinnasta laskettuna ja kuvaavat pohjan muotoja.
 
Lähes aina kartoissa on pohjoisnuoli, joka osoittaa, missä suunnassa pohjoinen on. Varsinkin suurimittakaavaisissa kartoissa voi olla sijaintia osoittamassa koordinaattiruudukko, jossa pohjois- ja eteläkoordinaatit ilmaistaan muulla tavoin kuin suoraan pituus- ja leveysasteina. Yleensä koordinaatit ovat tavalla tai toisella pituus- ja leveysasteista johdettuja karttaprojektion avulla.
Karttamerkkeihin kuuluvat myös pituus- ja leveyspiirit, jotka näkyvät kartalla pysty- ja vaakaviivoina, ja kartan reunaan merkittyinä astelukuina, esimerkiksi 60 [[aste]]tta 15 minuuttia itäistä pituutta (60° 15' I). Koska Maa on pallon muotoinen, on tasokarttojen laatimisessa käytettävä jotakin [[karttaprojektio]]ta.
 
Monissa kartoissa on lisäksi korkeuskäyriä, jotka kertovat kuinka korkealla jokin paikka tai alue on merenpinnasta ja kuvaavat samalla maanpinnan muotoja. Vesialueilla kartoissa voi olla myös syvyyskäyriä, jotka näyttävät syvyyden meren tai järven pinnasta laskettuna ja kuvaavat pohjan muotoja.
 
Kartan mittakaava ilmaisee, paljonko kartasta mitattu etäisyys on pienempi kuin etäisyys maastossa. Esimerkiksi mittakaava 1:20 000 tarkoittaa, että yksi senttimetri kartalla on luonnossa 20 tuhatta senttimetriä eli 200 metriä.
 
Lähes aina kartoissa on pohjoisnuoli, joka osoittaa, missä suunnassa pohjoinen on. Varsinkin pienimittakaavaisessa kartassa voivat olla merkittyinä myös pituus- ja leveyspiirit, joista [[pituuspiiri]]t ovat aina pohjois - etelä -suuntaisia ja [[leveyspiiri]]t aina itä - länsi -suuntaisia. Varsinkin suurimittakaavaisissa kartoissa voi olla sijaintia osoittamassa koordinaattiruudukko, jossa pohjois- ja eteläkoordinaatit ilmaistaan muulla tavoin kuin suoraan pituus- ja leveysasteina. Yleensä koordinaatit ovat tavalla tai toisella pituus- ja leveysasteista johdettuja karttaprojektion avulla.
 
==Karttaprojektio==
{{Pääartikkeli|[[karttaprojektio]]}}
Kun kaksiulotteinen kartta on esitys on [[maapallo]]n pinnasta, ja maa on likimain pallon muotoinen, vaatii maapallon pinnan esittäminen kaksiulotteisella tasolla jonkin [[karttaprojektio]]n käyttöä niin, että pallon muotoisen maapallon pinta saadaan kulloinkin käytettyjen sääntöjen mukaisesti projisoitua kaksiulotteiselle tasolle. Karttaprojektioita on eri tarkoituksiin lukuisia erilaisia. Esimerkiksi merenkulussa on käytetty paljon [[Mercatorin projektio]]ta, jossa pituuspiirit ovat aina pystysuoria ja leveyspiirit aina vaakasuoria.
 
==Mittakaava ja sisältö==
[[Mittakaava]] on kartan pienennyssuhde, kartalta mitatun ja maastossa todellisen matkan välinen suhde. Jos kartan mittakaava on esimerkiksi 1:10&nbsp;000, yksi senttimetri kartalla on maastossa 100 metriä. Karttoihin on usen piirretty mittakaavajana osoittamaan suoraan minkä pituiseksi matka on kuvattu kartalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/kartoitus/mika-kartta | Nimeke =Mikä on kartta? Mittakaava, mittakaavajana ja koordinaatisto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 18.4.2014 }}</ref>
 
[[Yleiskartta|Yleiskartoissa]] on suuri mittakaava ja niistä näkee pääasiassa alueita ja ainakin keskeisiä teitä. Niitä on julkaistu mittakaavoissa 1:500&nbsp;000 ja 1:400&nbsp;000. Nykyisin Maanmittauslaitos ei julkaise painettuja karttoja yleiskartta-nimellä. Sen sijaan saatavana on digitaalisia yleiskarttatietoja mittakaavoissa 1:4&nbsp;500&nbsp;000 ja 1:1&nbsp;000&nbsp;000.
Karttoja julkaistaan eri tarkoituksiin eri mittakaavoissa ja eri sisältöisinä.
===Mittakaava===
====Yleiskartta====
 
[[Maastokartta]] on yleiskarttaa tarkempi. Suomessa julkaistavia painettuja maastokarttoja ovat peruskartta 1:25&nbsp;000 ja maastokartta 1:50&nbsp;000. Maanmittauslaitoksen digitaalisia maastokartta-aineistoja on saatavissa lisäksi mittakaavoissa 1:100&nbsp;000 ja 1:250&nbsp;000.
[[Yleiskartta|Yleiskartoissa]] on suuri mittakaava ja niistä näkee pääasiassa alueita ja ainakin keskeisiä teitä. on julkaistu mittakaavoissa 1: 500 000 ja 1:400 000. Nykyisin Maanmittauslaitos ei julkaise painettuja karttoja yleiskartta-nimellä. Sen sijaan saatavana on digitaalisia yleiskarttatietoja mittakaavoissa 1: 4 500 000 ja 1:1 000 000.
 
[[Peruskartta|Peruskarttoja]] painetaan 1:25&nbsp;000 mittakaavassa. Ilmakuviin perustuvat peruskartat Suomessa ovat 1:16&nbsp;000, 1:8&nbsp;000, 1:4&nbsp;000 ja 1:2&nbsp;000. Uudenmallisessa jaossa mittakaavoja ovat 1:25&nbsp;000:n lisäksi myös 1:5&nbsp;000, jonka pohjalle usein laaditaan [[suunnistuskartta|suunnistuskarttoja]] suunnistusta harjoittavien urheiluseurojen toimesta peruskarttaa tarkemmin [[korkeuskäyrä|korkeuskäyrin]] ja myös maaston tunnusmerkein, esimerkiksi pienin supin ja suurin kivin.
====Maastokartta====
 
==Karttatyyppejä==
Maastokartta on yleiskarttaa tarkempi. Suomessa julkaistavia painettuja maastokarttoja ovat peruskartta 1:25 000 ja maastokartta 1:50 000. Peruskartan mittakaava oli aikaisemmin 1:20 000. Maanmittauslaitoksen digitaalisia maastokartta-aineistoja on saatavissa lisäksi mittakaavoissa 1:100 000 ja 1:250 000. Maastokartta on yleiskarttaa tarkempi.
[[Tiekartta]] kuvaa fyysistä ympäristöä erityisesti tieliikenteen näkökulmasta. Tarkin tiekartta on Suomessa GT-kartta. Navigointilaitteissa tiekarttoja vastaava sisältö on sähköisenä.
 
[[Opaskartta]] sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla. Navigaattoreissa opaskarttaa vastaava sisältö on sähköisenä.
====Peruskartta====
 
[[Merikartta]] on erityisesti merenkulkua ja vesiliikennettä kuvaava kartta. Suomessa merikarttoja julkaisee [[Merenkulkulaitos]]. Merikarttoja on sekä merialueilta että suurimmilta sisävesiltä ja myös [[Saimaan kanava]]lta.
Aikaisemmin peruskartta painettiin [[karttalehti|karttalehdiksi]] 1:20 000 :een mittakaavassa, mutta [[MGRS]]:ään siirtyminen aiheutti sen, että karttoja alettiin painaa 1:25 000:een mittakaavassa. Edelleenkin kuitenkin peruskarttoja on saatavissa myös verkosta mittakaavoissa. Ilmakuviin perustuvat peruskartat Suomessa ovat 1:16000:een, 1:8000:een, 1:4000:een ja 1:2000:een. Uudenmallisessa jaossa mittakaavoja ovat 1:25000:n lisäksi myös 1:5000 :een, jonka pohjalle usein laaditaan [[suunnistuskartta|suunnistuskarttoja]] suunnistusta harjoittavien urheiluseurojen toimesta peruskarttaa tarkemmin [[korkeuskäyrä|korkeuskäyrin]] ja myös maaston tunnusmerkein, esimerkiksi pienin supin ja suurin kivin.
 
[[Retkeilykartta|Retkeilykartat]] sisältävät erityisesti [[retkeily]]n kannalta tärkeää tietoa, ja niitä julkaistaan [[retkeilyalue]]ilta tai muuten retkeilyn kannalta merkittäviltä paikoilta. Retkeilykartassa voidaan käyttää pohjakarttana esimerkiksi maastokarttaa tai peruskarttaa, jonka päälle on lisätty tietoja retkeilyreiteistä ja muusta retkeilyä palvelevasta infrastruktuurista.
===Sisältö===
 
[[Pyöräilykartta|Pyöräilykartat]] on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat Suomessa yleensä tiekarttoja, joihin on päällepainatuksena lisätty ehdotuksia pyöräretkeilyyn hyvin sopiviksi reiteiksi. Kaupungeista on opaskartan tai muun kaupunkikartan pohjalle tehtyjä pyöräilykarttoja, joissa kuvataan kaupunkien pyörätieverkko kaupungissa tapahtuvaa pyörällä liikkumista silmälläpitäen.
====Tiekartta====
 
[[Geologinen kartta|Geologiset kartat]] sisältävät tietoa [[maaperä]]stä ja [[kallioperä]]stä. Niitä julkaisee Suomessa koko maasta [[Geologian tutkimuskeskus]]. Geologisia karttoja on myös paikkatietomuodossa ja karttapalveluina.
Tiekartta kuvaa fyysistä ympäristöä erityisesti tieliikenteen näkökulmasta. Tiekarttoja on eri mittakaavoissa. Tarkin tiekartta on Suomessa GT-kartta. Navigointilaitteissa tiekarttoja vastaava sisältö on sähköisenä.
 
[[Kuva:USDA Hardiness zone map.jpg|thumb|Pohjois-Amerikan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä kuvaava teemakartta]]
====Opaskartta====
[[Teemakartta|Teemakartoissa]] keskitytään kuvaamaan aluetta tietyn teeman suhteen. Esimerkiksi [[sääkartta]] on teemakartta, jossa kuvataan alueen sääennustetta. Teemakarttoja voidaan tehdä esimerkiksi alueen kasvillisuudesta, alueen maiden väkiluvuista tai alueen lukutaidottomuusprosenteista. Nykyään teemakartat kuten useimmat muutkin kartat valmistetaan [[visualisointi|visualisoimalla]] [[paikkatieto]]a [[paikkatietojärjestelmä|paikkatietojärjestelmissä]].
 
[[Kohokartta]] on käsin tunnusteltava, lähinnä näkövammaisten käyttämä kartta.
Opaskartta sisältä osoitenimistön ja osoitenumerot sekä paikallisen tieverkon. Opaskarttoja valmistetaan nykyään sekä haja-asutusalueilta että taajamista. Opaskarttoja on myös internetissä karttapalveluina sekä valtakunnallisina että kunnilla ja kaupungeilla. Navigaattoreissa opaskarttaa vastaava sisältö on sähköisenä.
 
====Merikartta====
{{Pääartikkeli|[[Merikartta]]}}
Merikartta on erityisesti merenkulkua ja vesiliikennettä kuvaava kartta. Suomessa merikarttoja julkaisee [[Merenkulkulaitos]]. Merikarttoja on sekä merialueilta että suurimmilta sisävesiltä ja myös [[Saimaan kanava]]lta.
 
====Retkeilykartta====
Retkeilykartat sisältävät erityisesti [[retkeily]]n kannalta tärkeää tietoa, ja niitä on julkaistu monilta [[retkeilyalue]]ilta tai muuten retkeilyn kannalta merkittäviltä paikoilta. Retkeilykartassa voidaan käyttää pohjakarttana esimerkiksi maastokarttaa tai peruskarttaa, jonka päälle on lisätty tietoja retkeilyreiteistä ja muusta retkeilyä palvelevasta infrastruktuurista.
 
====Pyöräilykartta====
Pyöräilykartat on tehty palvelemaan toisaalta pyöräretkeilyä haja-asutusalueilla ja toisaalta pyörällä liikkumista taajaan rakennetulla alueella. Haja-asutusalueiden pyöräilykartat ovat Suomessa yleensä tiekarttoja, joihin on päällepainatuksena lisätty ehdotuksia pyöräretkeilyyn hyvin sopiviksi reiteiksi. Kaupungeista on opaskartan tai muun kaupunkikartan pohjalle tehtyjä pyöräilykarttoja, joissa kuvataan kaupunkien pyörätieverkko kaupungissa tapahtuvaa pyörällä liikkumista silmälläpitäen.
 
====Geologiset kartat====
Geologiset kartat sisältävät tietoa [[maaperä]]stä ja [[kallioperä]]stä. Niitä julkaisee Suomessa koko maasta [[Geologian tutkimuskeskus]]. Maaperäkarttoja ja kallioperäkarttoja on eri mittakaavoissa ja niihin on saatavissa myös selityksiä. Geologisia karttoja on myös paikkatietomuodossa ja karttapalveluina.
 
==Digitaalinen kartta==
{{Pääartikkeli|[[Paikkatieto]], [[Karttapalvelu]]}}
Karttojen tuotanto ja jakelu on muuttunut tietotekniikan ja tietoliikenteen kehittyessä [[Paikkatieto|paikkatiedon]] käsittelyksi ja digitaaliseksi tiedonsiirroksi. Digitaalisessa paikkatietomuodossa oleva kartta voi pelkän karttakuvan ohella sisältää myös tietoa karttakohteiden ominaisuuksista ja niiden välisistä suhteista. Tällöin kartan sijaintitietoa on mahdollista tarkastella joustavasti esimerkiksi tietokoneessa tai matkapuhelimessa tai satelliittipaikantimessa tai internetissä toimivissa [[karttapalvelu]]issa, joita on runsaasti sekä maailmanlaajuisesti (esimerkiksi [[Google Maps]], [[Google Earth]]) että eri maista (Suomessa esimerkiksi [[Kansalaisen karttapaikka]], kuntien ja kaupunkien karttapalvelut, kaupalliset maanlaajuiset opaskarttapalvelut, eri viranomaisten maanlaajuiset karttapalvelut).
 
 
==Historia==
 
{{Pääartikkeli|[[Kartografian historia]]}}
 
Varhaisimpia maantieteellisiä karttoja laativat muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Vanhin tunnettu kartta on babylonialainen savitaulukartta noin vuodelta [[2500-luku eaa.|2500 eaa.]]
 
 
Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti. Tunnetuimpia varhaisia karttoja ovat [[Jacob Ziegler]]in [[1532]], [[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] (''Carta marina'') [[1539]] ja [[Gerhardus Mercator]]in [[1595]] kartat sekä [[Andreas Bureus|Andreas Bureuksen]] kartta [[1626]].
 
==Teemakartat==
{{pääartikkeli|[[Teemakartta]]}}
[[Kuva:USDA Hardiness zone map.jpg|thumb|Pohjois-Amerikan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä kuvaava teemakartta]]
Teemakartoissa keskitytään kuvaamaan aluetta tietyn teeman suhteen. Esimerkiksi [[sääkartta]] on teemakartta, jossa kuvataan alueen sääennustetta. Teemakarttoja voidaan tehdä esimerkiksi alueen kasvillisuudesta, alueen maiden väkiluvuista tai alueen lukutaidottomuusprosenteista.
 
Nykyään teemakartat kuten useimmat muutkin kartat valmistetaan [[visualisointi|visualisoimalla]] [[paikkatieto]]a [[paikkatietojärjestelmä|paikkatietojärjestelmissä]].
 
== Kohokartta ==
Kohokartta on käsin tunnusteltava, lähinnä näkövammaisten käyttämä kartta.
 
==Katso myös==
*[[Kaukokartoitus]]
*[[Maanmittaus]]
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
61 906

muokkausta