Avaa päävalikko

Muutokset

389 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
tilastotietoja
Toisten ihmisten mielestä eläimet ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset, ja siksi niitä ei pitäisi käyttää ihmisten hyväksi. Tämä on henkilökohtaisiin näkemyksiin perustuva arvotuskysymys ja vakaumus, jota ei voi millään tieteellisellä todistelulla kumota. Se on yhteneväinen sen ajattelun kanssa, että yhtäkään ihmistä ei saa vahingoittaa, vaikka sillä saataisiin tietoa tuhannen ihmisen pelastamiseksi.
 
Euroopassa eläinkokeisiin käytetään vuosittain yli 11 miljoonaa koe-eläintä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/elainkokeet_lisaantyneet_vahennystavoitteista_huolimatta/7195355 | Nimeke = Eläinkokeet lisääntyneet vähennystavoitteista huolimatta | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Valkeeniemi, Hannele | Ajankohta = 17.4.2014 | Viitattu = 17.4.2014}}</ref> Niistä 7 miljoonaa on hiiriä, vajaa 2 miljoonaa rottia ja muita jyrsijöitä.<ref name=euro>http://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:d2e73ac5-60d0-11e3-ab0f-01aa75ed71a1.0001.01/DOC_1&format=PDF</ref>
 
==Eläinkokeiden päätavoitteet==
Yleisimmin koe-eläin on kala tai hiiri. Tärkeimpiä koe-eläimistä ovat [[Hiiret|hiiri]], [[rotta]], [[kaniini]], [[marsu]], [[koira]], ja harvemmin [[kissa]], [[reesusapina]] ja lähinnä käyttäytymiskokeissa [[simpanssi]] niiden [[fysiologia]]n samankaltaisuuden vuoksi ihmisen kanssa. Toisaalta lajieroavaisuudet ovat merkittäviä niin aineenvaihdunnassa kuin [[fysiologia]]ssa, mikä edellyttää eläinkokeiden suorittajalta taitoa ja kriittisyyttä.<ref name=tokstutk/> Tärkeimpiä eläimillä testattavia asioita ovat [[lääke|lääkkeet]], [[rokote|rokotteet]], kodin [[kemikaali]]t, tuholaismyrkyt, erilaiset [[sairaus|sairauksien]] [[sairaanhoito|hoitomenetelmät]] sekä [[kirurgia|leikkaustekniikat]]. [[Lisäaineet | Ruoan lisäaineiden]] tai ihmisiin mahdollisesti kulkeutuvien [[kemikaali]]en vaikutuksia eläviin olioihin tai [[luonto]]on testataan myös. [[Geenitekniikka]] mahdollistaa geneettisesti muunneltujen hiirien kehittämisen erilaisten sairauksien tutkimukseen, esimerkkinä ennenaikaisesti vanhenevat tai perinnöllisiä sairauksia potevat hiiret hoitokeinojen tutkimusta varten.
 
Eläinkokeita alettiin tehdä 1800-luvun puolessa välissä. Suomessa käytettiin eläinkokeisiin vuosina 2009-2011 vuosittain noin 100 000 eläintä, jossa luvussa ei ole kaloja. Saman verran eläimiä käytettiin tutkimukseen, mutta ei eläinkokeisiin. Tämä tarkoittaa pelkkää lopettamista hyväksytyllä tavalla esim. kudoksien ottamista varten.<ref name=laani>http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/hankkeet/ellapro/home.nsf/files/K%C3%A4ytt%C3%B6vertailu%202007-2011/$file/K%C3%A4ytt%C3%B6vertailu%202007-2011.pdf</ref> Kalojen määrä on vaihdellut eri vuosina paljon, vuonna 2011 se oli vain noin 30 000, mutta joinakin aikaisempina vuosina se on ollut paljon suurempi. Kissat ja koirat pitää Suomessa lain mukaan kasvattaa tähän tarkoitukseen. Kissojen käyttö Euroopassa on nykyään 0,03 prosenttia eläimistä.<ref name=euro/>
 
==Eläinkokeet lääketieteen käytössä==