Ero sivun ”Ludwig van Beethoven” versioiden välillä

'''Ludwig van Beethoven''' ([[16. joulukuuta]] [[1770]] [[Bonn]] – [[26. maaliskuuta]] [[1827]] [[Wien]]) oli [[saksa]]lainen [[säveltäjä]] [[klassismin musiikki|klassismin]] ja [[romantiikan musiikki|romantiikan]] siirtymäkaudella. Hän oli aikansa merkittävin säveltäjä ja yksi koko musiikkihistorian vaikutusvaltaisimmista säveltäjämestareista.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Ludvig van Beethoven |Osoite= http://www.tkukoulu.fi/~wa/klassista/beethoven.htm |Julkaisija= Turun kaupunki |Viitattu= 6. marraskuuta 2007 }}</ref> Asteittaisesta [[kuurous|kuuroutumisestaan]] huolimatta hän kykeni työskentelemään elämänsä loppuun asti, ja hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat esimerkiksi yhdeksän [[sinfonia]]a, viisi [[pianokonsertto]]a ja yksi [[Viulukonsertto (Beethoven)|viulukonsertto]], yksi [[ooppera]] ja kaksi [[messu]]a, 32 [[Pianosonaatit (Beethoven)|pianosonaattia]] sekä 16 [[jousikvartetto]]a.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Sakari Hildén |Nimeke= Ludwig van Beethoven |Osoite= http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mta/a2klass.html |Julkaisija= Riihimäen musiikkiopisto |Viitattu= 6. marraskuuta 2007 }}</ref>

 

[[File:Beethovens parent.jpg|thumb|200px|right|Beethovenin vanhemmat [[Johann van Beethoven]] ([[1740]]–[[1792]]) ja Magdalena Keverich van Beethoven ([[1744]]–[[1787]]).]]

Beethovenin suku oli [[Flaamit|flaamilaista]] alkuperää: Beethovenin isoisä Ludwig ([[1711]]–[[1773]]) oli muuttanut kaksikymmenvuotiaana [[Flanderi]]sta ensin Louvainiin ja sieltä [[Bonn]]in yliopistokaupunkiin. Beethovenin isä Johann toimi tenorilaulajana vaaliruhtinaan tenorikuorossa.<ref>''Suuri tietokirja'', 1959. Pentti Huovinen, Jaakko Manninen, Hannu Tarmio, Werner Söderström Osakeyhtiö.</ref>