▲'''Laila Kinnunen''' (oikealta nimeltään v. 1939-1971 Laura Annikki Kinnunen, v. 1971-2000 '''Laura Annikki Misic''', [[8. marraskuuta]] [[1939]] [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]] nyk. [[Vantaa]] – [[26. lokakuuta]] [[2000]] [[Heinävesi]]) oli 1950- ja 1960-lukujen suosituimpia suomalaisia iskelmälaulajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.silviisii.com/vls/lau/012.shtm | Nimeke = Laila Miscin hautakivi | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = www.silviisii.com |
Laila Kinnunen vietti lapsuutensa [[sotalapsi|sotalapsena]] Ruotsissa ja palasi Suomeen kymmenvuotiaana. Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna [[1955]], ja pääsi solistiksi [[Lasse Pihlajamaa]]n orkesteriin vuonna [[1956]]. Myöhemmin Kinnunen lauloi myös muun muassa [[Olli Häme]]en ja Erkki Melakosken orkestereissa. Ensimmäinen levytys "Lazzarella" vuodelta [[1957]] oli heti menestys. Muita 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat muun muassa "Illalla, illalla", "Kellä kulta, sillä onni", "Kuume", "Marina", "Jazzbasilli" ja "Pieni kukkanen".▼
▲Laila Kinnunen vietti lapsuutensa [[sotalapsi|sotalapsena]] Ruotsissa ja palasi Suomeen kymmenvuotiaana. Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna [[1955]] ja pääsi solistiksi [[Lasse Pihlajamaa]]n orkesteriin vuonna [[1956]]. Myöhemmin Kinnunen lauloi myös muun muassa [[Olli Häme]]en ja Erkki Melakosken orkestereissa. Ensimmäinen levytys "Lazzarella" vuodelta [[1957]] oli heti menestys. Muita 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat muun muassa "Illalla, illalla", "Kellä kulta, sillä onni", "Kuume", "Marina", "Jazzbasilli" ja "Pieni kukkanen".
Vuonna [[1961]] Kinnunen oli Suomen ensimmäinen edustaja [[Euroviisut|Eurovision]] laulukilpailuissa. [[Cannes]]issa pidetyssä kilpailussa "Valoa ikkunassa" saavutti jaetun kymmenennen sijan. Tämän jälkeen Kinnunen esiintyi Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa muun muassa [[Ruotsi]]ssa, [[Länsi-Saksa]]ssa, ja [[Alankomaat|Hollannissa]]. Kinnunen oli mukana myös euroviisukarsinnoissa vuonna [[1962]] kappaleella "Lumineito", vuonna [[1966]] kappaleella "Muistojen bulevardi", vuonna [[1967]] kappaleilla "Unohdusta ei ole" ja "Revontuli" sekä vuonna [[1969]] kappaleella "Potkis".
1960-luvulla Laila Kinnunen kypsyi moniin eri tyylisiin ja vaativiin tulkintoihin. Levytyksiin kuului muun muassa [[bossanova]]a, [[jazz]]ia, [[kansanlaulu]]ja ja [[musikaali]]sävelmiä. Tunnetuimpia näistä olivat "Soittajapoika", "Mandshurian kummut", "Tiet", "Yön äänet", "Epävireiset sydämet (Desafinado), "Yhden nuotin samba", "Ipaneman tyttö", "Kun" ja "En vastaa jos soitat". Myös suomalaista iskelmää syntyi, kuten "Vesivehmaan jenkka", "Katarinan kamarissa", "Pieni sydän" ja "Sä muistatko metsätien". Laila Kinnunen levytti myös sisarensa [[Ritva Kinnunen|Ritva Kinnusen]] kanssa muutaman kappaleen, joista tunnetuimmat ovat vuonna [[1962]] levytetyt "Pojat" ja "Lauantai".
Vuoden [[1967]] jälkeen levytyksiä tehtiin enää muutama. Levytyssopimusta [[Scandia]]n kanssa ei enää jatkettu ja 1970-luvun alussa laulaja alkoi vetäytyä julkisuudesta yksityiselämänsä ongelmien vuoksi.
Laulaja teki vielä pienimuotoisen come backincomebackin ja levytti vuonna [[1980]] singlen ''Kohtalon lapsi / Toiset meistä'', jonka jälkeen hän 1980-luvun alussa lopetti laulamisen. Myöhemmin skandaalilehdet kirjoittivat lähinnä tähden alkoholismista ja erakoitumisesta.
Laila Kinnusen 50-vuotissyntymäpäivän yhteydessä vuonna 1989 valmistui televisiodokumentti nimeltään ''Laila''.
Laila Kinnunen oli naimisissa kahdesti: näyttelijä [[Ville-Veikko Salminen|Ville-Veikko Salmisen]] ja 1971-19721971–1972 [[jugoslavia]]laisen muusikon Miso Misicin kanssa,. avioeronAvioeron jälkeen Lailan sukunimeksi jäi Misic.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http:"Hauta"//www.silviisii.com/vls/lau/012.shtm | Nimeke = Laila Miscin hautakivi | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = www.silviisii.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu 28.12.2012 }}</ref> Jälkimmäisestä liitosta syntyi vuonna 1970 tytär [[Milana Misic]], joka on urallaan jatkanut äitinsä ammattia laulajana. Varsinaiselta koulutukseltaan ja ammatiltaan Milana on optikko.
Laila Kinnunen on haudattu Malmin hautausmaalle.
* ''30 suosikkia'' (CD, Warner Music 2007)
* ''A la Laila - Alkuperäiset levytykset 1957-1980'' (8CD + kirja, Warner Music 2009)