Versio 14. huhtikuuta 2014 kello 16.39 muokkaa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 604 muokkausta p muot ← Vanhempi muutos		Versio 15. huhtikuuta 2014 kello 00.57 muokkaa kumoa Kulmalukko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 440 muokkausta p →‎Magneettikuvauslaitteen toiminta Uudempi muutos →
Rivi 24: Kuvaustilanteessa edellä kuvatun kaltaisia mittauksia suoritetaan suuri määrä niin, että magneettikenttää ohjataan joka kerralla hieman eri tavalla. Täydellisen kuvan muodostamiseksi tulokset yhdistetään tietokoneella ja analyysin tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiulotteinen magneettikuva, joka koostuu kuvaelementeistä ([[pikseli]]) tai tilavuuselementeistä ([[vokseli]]). ~~Signaalin~~Tutkittavan kohteen emittoiman signaalin voimakkuus magneettikuvassa riippuu paitsi magneettisten ytimien määrästä myös niiden vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa. Magneettikuvauksessa näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen. Muita signaalin ominaisuuksin vaikuttavia suureita ovat kudoksen liike ja virtaus, [[diffuusio]] sekä ns. kemiallinen siirtymä. == Käytetyt kontrastiaineet ==

Ero sivun ”Magneettikuvaus” versioiden välillä