Ero sivun ”Juliaaninen päivä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) juliaanisten päivien historiaa; mainitaan myös 7930-vuotinen juliaaninen jakso, josta ne ovat saaneet alkunsa |
|||
Rivi 1:
'''Juliaaninen päivä JD''' on eräisiin tieteellisiin tarkoituksiin käytetty ajanlaskutapa, jossa ei käytetä [[vuosi]]a eikä [[kuukausi]]a vaan [[vuorokausi|vuorokaudet]] numeroidaan juoksevasti.
Juliaaniset päivämäärät
Juliaanisen päiväluvun käyttämisellä pyritään luomaan yhtenäinen, jatkuva, tasainen ajanmittaus, jossa [[vuosi|vuodet]] ja [[kuukausi|kuukaudet]] eivät häiritse ajanjaksojen välien tarkkaa mittaamista ja laskemista. Monissa tapauksissa juliaanista aikajakoa käytetään välivaiheen aikalaskelmissa, ja lopputulos on monesti kuitenkin ilmoitettava vuosina, kuukausina ja [[päivä|päivinä]].
Rivi 45:
| '''Viikonpäivä''' || Ma || Ti || Ke|| To || Pe || La || Su
|}
== Historia ==
Juliaaniset päivämäärät perustuvat ''juliaaniseen jaksoon'', jota [[Joseph Scaglier]] ehdotti otettavaksi käyttöön vuonna 1583, [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaaniseen kalenteriin]] siirtymisen yheydessä. Juliaaninen jakso on 15 ·&nbbsp;28 · 19 = 7980 vuotta kestävä jakso, joka saadaan kertomalla kolmen ajanlaskussa käytetyn jakson pituudet keskenään. Nämä jaksot ovat:
* 15-vuotinen [[indiktiojakso]], jota alun perin käytettiin [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] eräisiin hallinnollisiin tarkoituksiin
* 28-vuotinen [[auringonsykli]], jonka kuluttua [[sunnuntaikirjain|sunnuntaikirjaimet]] [[juliaaninen kalenteri|juliaanisessa kalenterissa]] toistuvat samassa järjestyksessä ja jonka kuluttua sanotussa (mutta ei vuosisadan vaihteessa aina gregoriaanisessa) kalenterissa sama päivä vuodesta sattuu poikeuksetta samaksi viikonpäiväksi, sekä
* 19-vuotinen [[Metonin jakso]], jonka kuluttua [[kuun vaiheet]] sattuvat likipitäen samoille vuoden päiville.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 676-677 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA676}}</ref>
Jokaiseen vuoteen liittyy kussakin jaksossa tietty järjestysnumero, joka toistuu aina täyden jakson kuluttua. Juliaanisen jakson alkukohdaksi valittiin viimeisimmän sellaisen vuoden ensimmäinen päivä, jonka järjestysnumero näissä kaikissa jaksoissa olisi niitä kauas menneisyyteen jatkettuna ollut 1; näin sattuu vain joka 7930:s vuosi. Ajankohdan valintaan vaikutti myös se, että kyseinen vuosi on kaikkia tunnetun historian vuosilukuja varhaisempi, minkä vuoksi sitä käytettäessä tarvittiin vain positiivisia vuosilukuja.
Alun perin juliaanista jaksoa käytettiin vain vuosien laskemiseen, ja sillä ilmaistiin toisinaan vanhan ajan historian vuosilukuja. Vuonna 1849 julkaistussa teoksessa ''Outlines of Astronomy'' tähtitieteilijä [[John Hershel]] otti käyttöön tavan ilmaista ajankohdat juliaanisen jakson alusta kuluneiden vuorokausien lukumääränä. Herschel selitti asian näin:
<blockquote>"Näin saatua jaksoa 7980 juliaanisen vuoden jaksoa sanotaan juliaaniseksi jaksoksi, ja se on osoittautunut niin hyödylliseksi, että useimmat pätevät kirjoittajat eivät ole epäröineet julistaa, että vasta sen käyttöönoton myötä [[kronologia]]an on saatu valoa ja järjestystä. Sen keksimisestä tai elvyttämisestä saamme kiittää Joseph Scaligeria, jonka on sanottu saaneen sen [[Konstantinopoli]]n kreikkalaisilta. Ensimmäinen nykyisen juliaanisen jakson vuosi, eli se, jonka järjestysnumero kaikissa sen kolmessa alajaksossa on 1, oli vuosi 4713 eKr, ja keskipäivä sanotun vuoden tammikuun 1. päivänä [[Aleksandria]]n pituuspiirillä on kronologinen epookki, johon nähden kaikki historialliset ajanlaskut ovat suorimmin ja ymmärrettävimmin verrattavissa laskemalla kokonaisten päivien lukumäärä tästä epookista keskipäivään Aleksandrian aikaa kulloinkin kyseessä olevan ajanlaskun ensimmäisenä päivänä. Aleksandrian pituuspiiri on valittu, koska sen mukaan [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] määritti kaikkien laskujensa perustana käyttämänsä [[Nabonassar]]in ajanlaskun alkuhetken."<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 678 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA678}}</ref></blockquote>
Teoksessaan Hershel mainitsi myös useita esimerkkejä päivämääristä, joita ajanlasku on eri aikoina ja eri kulttuureissa aloitettu tai ehdotettu aloitettavaksi tai ovat muutoin ajanlaskujen historian kannalta tärkeitä, sekä kuinka monta päivää tai vuorokautta tällöin oli kulunut juliaanisen jakson alusta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 679 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA679}}</ref>
Tähtitieteilijät alkoivat 1800-luvun lopulla käyttää Herschelin ehdottamia "juliaanisen jakson päiviä", mutta käyttivät [[Greenwich]]in pituuspiiriä Aleksandrian asemesta sen jälkeen, kun tämä oli [[Washington D.C.|Washington]]in kansainvälisessä meridiaanikonferenssissa vuonna 1884 valittu [[nollameridiaani]]ksi. Tämä on nykyään tullut juliaanisia päiviä käytettäessä standardiksi.
Ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä [[Pierre-Simon Laplace]] käytti vuonna 1799 teokessaan ''Traité de Mécanique Céleste'' esimmäisenä päivämäärään liitettyjä [[desimaaliluku|desimaaliosia]] ajan ilmaisemiseen.<ref>{{kirjaviite | Pierre-Simon Laplace | Nimeke = Traité de Mécanique Céleste | Vuosi = 1799 | www = http://books.google.fi/books?id=QjEVAAAAQAAJ&pg=PA348&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref> Myöhemmät tähtitieteilijät ovat liittäneet vuorokauden desimaaliosat juliaanisiin päiviin, ja näin saatuja desimaalilukuja käytetään tähtitieteessä laskujen helpottamiseksi yleisesti ajan ilmoittamiseen. Tässä muodossa näitä lukuja käytti ensimmäisenä [[Harvard College Observatory]]n tähtitieteilijä [[Edward Charles Pickering]] vuonna 1890.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Edward Charles Pickering | Nimeke = An Introduction to the Study of Variable Stars | Sivu = 206 | Julkaisija = Vassar Semi-Centennial Series | Vuosi = 1915 | www = http://books.google.fi/books?id=5jQJAAAAIAAJ&printsec=toc&redir_esc=y}}</ref>
Juliaaninen päivä alkaa keskipäivällä, koska siihen aikaan kun Herschel niitä suositteli, tähtitieteessä vuorokauden katsottiin vaihtuvan keskipäivällä. Tämä oli ollut käytäntönä siitä lähtien, kun [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] valitsi tähtitieteellisten jaksojen alkuhetkeksi keskipäivän. Tähän valitsi keskipäivän, koska se sattuu havaitsijan pituuspiirillä vuoden jokaisena päivänä samaan aikaan, toisin kuin auringon nousu ja lasku, joiden ajat vaihtelevat useita tunteja. Myöskään [[keskiyö]] ei tällaiseksi alkuhetkeksi kelvannut, koska sitä ei voitu [[vesikello]]n avulla määrittää tarpeeksi tarkasti. Kuitenkin hän esitti monille öisille havainnoille kaksi aikamäärää, joista toinen perustui [[Muinainen Egypti|egyptiläisen]] käytännön mukaisesti auringon noususta, toinen taas [[babylonia]]laisen käytännön mukaisesti auringon laskusta alkaviin vuorokausiin. Tämä viittaisi siihen, että toisin kuin on joskus esitetty, keskipäivää ei valittu siksi, että kaikki saman yön havainnot voitaisiin rekisteröidä samalle päivämäärälle. Vuonna 1925 tähtitieteessäkin muutoin luovuttiin tavasta aloittaa vuorokausi keskipäivästä, mutta juliaanisten päivämäärien osalta vakiintunutta käytäntöä päätettiin jatkaa.
{{käännös|:en:Julian day}}
== Viitteet ==
| |||