Ero sivun ”Sisu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Sisun käsite on osa [[suomalaiset|suomalaista]] kansallisidentiteettiä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Halonen, Tero & Aro, Laura (toim.) | Nimeke=Suomalaisten symbolit | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-796-394-7}}</ref>. Käsitys, että suomalaiset ovat pitkälti luonnon­olojen vuoksi sisukkaampia kuin useimmat muut kansat, tuli laajalti tunnetuksi 1900-luvun alku­vuosi­kymmeninä, mihin vaikutti erityisesti suomalaisten kestävyys­­juoksijoiden suuri menestys [[olympialaiset|olympialaisissa]] ja muissa kansainvälisissä urheilu­kilpailuissa.<ref>Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), art. Sisu, Otava 1937</ref> Entistäkin tunnetummaksi käsite suomalainen sisu tuli sittemmin [[talvisota|talvisodan]] aikana. Ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat ja toimittajat selittivät, että sana sisu kuvasi parhaiten Suomea. New York Times -lehti kirjoitti sisusta: "sisu-sana oli ihmeellisin heidän sanoistaan"<ref>Hudson Strode,"SISU", A WORD THAT EXPLAIN FINLAND,The New York Times 14.1 1940</ref>.
 
Kirjassaan ''Eräelämän perinteitä'' (1944) [[Sakari Pälsi]] liittää sisun suomalaisten parituhatvuotiseenparituhatvuotisen raivauskauden aikana kehittyneeseen luonnonvoimia uhmaavaan yritteliäisyyteen ja raatajaluonteeseen. Pälsin mukaan sisu voitaisiin määritellä ”voimaksi, jolla yritetään mahdottomia, mutta ei epätoivoisesti eikä sokeasti purren”. Sisu ei ole ”desperadomieltä” eivätkä sille ole ominaista ”hysteeriseen järkkymykseen” pohjautuvat tehokkaat äkki-iskut. ”Näistä epäterveistä energian tiivistymistä sisu eroaa elämänuskalluksensa ja voitontoivonsa puolesta", Pälsi kirjoitti. "Tiukassa paikassa sisu sanoo: mahdottomalta näyttää, mutta koetetaan kuitenkin. Ja sitten koetetaan – ja voitetaan.”<ref>Pälsi s. 131-137</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu