Ero sivun ”Ensimmäinen maailmansota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tappiot: kuolee yhä |
p Wikilinkkejä, mm. kyynelkaasu, havaintoilmapallo |
||
Rivi 28:
Miljoonia kuolonuhreja vaatinut sota on historian tuhoisimpia ja historiallisesti erittäin merkittävä sota: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] synnylle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta, suurimmat taistelut käytiin Euroopassa. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota.
Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava [[kilpavarustelu]] muun muassa Saksan ja Englannin välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse [[Heinäkuun kriisi|paikallisesta kriisistä]] Itävalta-Unkarin ja [[Serbia]]n välillä. Serbialaisen terroristijärjestö [[Musta käsi|Mustan Käden]] tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin [[Sarajevon laukaukset|Frans Ferdinandin murhan]] jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sotia toisilleen. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi eikä esimerkiksi Saksan esittäessä rauhanneuvotteluja 1916 siihen suostuttu.<ref>http://www.bartleby.com/67/1769.html</ref>
[[Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|Länsirintamalla]] Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään [[asemasota]]a; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui [[näännytyssota|näännytyssodaksi]], jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluja muun muassa [[Verdunin taistelu|Verdunissa]] ja [[Sommen taistelu|Sommessa]]. Sodassa kaatui arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta<ref>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/13.marraskuu/WW14498.HTM</ref> ja se aiheutti valtavat taloudelliset tappiot. Saksa menestyi hyvin [[Itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalla]] Venäjää vastaan, ja Venäjän huono sotamenestys osaltaan johti Venäjän keisarikunnan romahtamiseen ja [[neuvosto-Venäjä]]n syntyyn. Sota päättyi keskusvaltojen häviöön ja [[Compiègnen aselepo|aselepo]] solmittiin 11. marraskuuta 1918. Vuonna 1919 allekirjoitetussa [[Versaillesin rauha]]ssa Saksa julistettiin yksin sotaan syylliseksi.
Rivi 41:
Britannia päätti lopettaa kilpailemisen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] kasvavaa laivastovoimaa vastaan, koska Yhdysvaltain laivasto ei ollut sen suora uhkaaja, ja solmi sopimuksen Japanin kanssa, mikä mahdollisti sotalaivojen siirtämisen kaukoidästä Eurooppaan. Vähän myöhemmin Britannia lähestyi vanhaa vihollistaan Ranskaa. Vuonna 1907 Britannia lähestyi myös Venäjää, kun Venäjän uhka [[Intia]]a kohtaan oli kadonnut hävittyyn [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sotaan]]. Vaikka Venäjän ja Ranskan kanssa ei solmittu sitovaa puolustussopimusta, näytti hyvin mahdolliselta, että Britannia liittyisi mantereella käytyyn sotaan, sillä sen intresseissä ei ollut antaa Saksan miehittää [[Englannin kanaali|Englannin kanaalin]] satamia.<ref name="Simkins, luku Background to war"/>
Suurvaltadiplomatia, laivastokilpailu ja vastakkaiset liittoumat eivät olleet ainoita asioita, jotka tekivät Euroopan ilmapiiristä räjähdysherkän. Kansan parantunut koulutustaso ja lukutaidon yleistyminen oli mahdollistanut vaikutusvaltaisen sanomalehdistön, joka käsitteli ulkopolitiikkaa häpeämättömän puolueellisesti. Kansalliskiihkoa ja aggressiivista imperialismia ruokkivat myös muodikkaat ajatukset ”kansallisesta tehokkuudesta” ja [[sosiaalidarwinismi]]sta. Ne korostivat vahvimpien selviämistä ja uskomusta, että sota oli välttämättömyys, jotta kansakunta ei rappeutuisi. Useimmat poliitikot ja sotilaat uskoivat lisäksi virheellisesti, että sodasta tulisi lyhyt. Valtiomiehet olivat yleisesti halukkaita ratkaisemaan kansainväliset kiistat mieluummin sodalla kuin
Useiden kansakuntien motiivit hakea konflikteja ja yhteinen epäonnistuminen suursodan estämisessä ei kuitenkaan voi pyyhkiä pois Saksan pääasiallista vastuuta sodasta. Vaikka tähän päivään asti on kiistelty, missä määrin Saksa tietoisesti suunnitteli sodan etukäteen, harva kiistää sitä, että Saksa oli sodan alullepanija. Preussilaiselle
== Sodan alku ==
Rivi 86:
Ensimmäisen maailmansodan on sanottu olleen sota, joka käytiin 1900-luvun tekniikalla, mutta 1800-luvun taktiikoilla. Asetekniikka oli ajanut taktiikan ja strategian edelle, jolloin tappiot muodostuivat puolin ja toisin valtaviksi, hyökättäessä 1800-luvun taktisin ja taisteluteknisin menetelmin huolellisesti linnoittautunutta, konekiväärein ja uusin tykistöasein varustautunutta vihollista vastaan. Hyvin pitkälti nämä seikat juututtivat joukot länsirintamalla [[asemasota]]an. Erään arvion mukaan sotilaita kaatui yhteensä 8,5 miljoonaa.
Ensimmäinen maailmansota vuosina 1914-1918 oli muun muassa
| first=Ludwig Fritz | last=Haber | year=1986
| title=The Poisonous Cloud: Chemical Warfare in the First World War
Rivi 109:
Jalkaväen uusista, ensimmäistä kertaa massamaisesti käytetyistä aseista tärkeimpiä olivat [[konekivääri|kone-]] ja [[pikakivääri]]t, [[kranaatinheitin|kranaatinheittimet]] sekä aivan sodan lopussa saksalaisten käyttöönsä saamat [[konepistooli]]t. [[Panssarivaunu]] kehitettiin sodan kestäessä ja siitä oli ympärysvalloille hyötyä piikkilankojen ja juoksuhautojen ylittämisessä, vaikkakin vielä ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut olivat seuraavan maailmansodan vaunuihin verrattuna alkeellisia ja panssaritaktiikka kehittymätöntä. Panssareiden todellinen läpimurto jäi [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]].
Suurimmat tappiot eivät kuitenkaan aiheutuneet konekiväärien luotisuihkuista, vaan [[tykki|tykistön]] tulesta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Tähän seikkaan oli kaksi merkittävää tekijää, joista ensimmäinen oli aivan 1800-luvun lopussa kehitettyjen joustolavettisten tykkien käyttöönotto. Nyt tykkiä ei tarvinnut enää suunnata jokaisen laukauksen jälkeen erikseen, mikä johti tulinopeuden ja tulen tehon moninkertaistumiseen. Toinen olennainen tykistön tehokkuuteen vaikuttanut seikka oli [[buurisodat|buurisodissa]] kehitetty [[epäsuora tuli|epäsuora ammunta]]. Kenttätykit voitiin nyt sijoittaa taemmas omasta etulinjasta, jolloin [[tulenjohtaja]] yksinomaan saattoi tähystää maalia ja käskeä tarvittavat tulen korjaukset. Suurtaisteluita edeltäneissä tykistön tulivalmisteluissa, sekä itse taisteluiden kestäessä saatettiin ampua miljoonittain tykinkranaatteja.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
== Sodan seuraukset ==
| |||