Ero sivun ”Sakkola” versioiden välillä

| väkiluku = 6  395

| väkilukuviite = <ref name="Väkiluku">Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93</ref>

'''Sakkola''', (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948 {{k-ru|Громово, ''Gromovo''}}) on entinen [[Suomi|Suomen]] kunta [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] vuonna 1944 [[Luovutetut alueet|luovutetulla alueella]]. Kunnan pinta-ala oli 349,4 km² ja vuonna 1939 siellä oli 56&nbsp;993395 asukasta.<ref name="Väkiluku"/>

Sakkolan vanha historiallinen nimi on '''Sakkula'''.{{Lähde}} Sakkula-niminen pogosta oli olemassa jo 1200-luvulla. [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa se jäi [[Novgorodin tasavalta|Novgorodin]] puolelle, ja mainitaan [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] verokirjassa Sakkulan muodossa. IkivanhaNimi nimi muutti muotoaanmuutettiin vuonna 1735, kun papisto ja virkamiehet alkoivat kirjoittaa U:n tilalle O:n [[ruotsin kieli|ruotsin kielen]] ääntämisen mukaan. Kansan suussa historiallinen Sakkula-nimi säilyi kuitenkin pitkään.

[[Suvanto (järvi)|Suvanto]] jakaa Sakkolan kahtia. KirkkoKirkonkylä sijaitsi järven pohjoispuolella. Alun perinAlkujaan nykyistä kokoa suurempi järvi laski länteen päin [[Vuoksi|Vuokseen]] ja Vuoksi [[Käkisalmi|Käkisalmen]] kautta [[Laatokka]]an. Vuonna 1818 kevättulvien takia päätettiin kaivaakaivettiin oja Suvannon ja Laatokan välillä olleeseen hiekkakannakseen. Lopulta Suvannon vesi syöksyi Laatokkaan sellaisella voimalla, että vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksiakinrakennuksia. Jylinä kuului [[Pähkinälinna]]an asti, missä soitettiin kirkonkelloja kolme vuorokautta. [[Zachris Topelius|Topelius]] kertoo kirjassa ''Vanha kaunis Suomi'', että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla. Järven pinta laski seitsemän metriä ja syntyi 5&nbsp;000 hehtaaria viljelyskelpoista maata. Yhteys Vuokseen katkesi kokonaan. Tämän jälkeen Vuoksen rantojen viljelijät päättivät alentaa kevättulvia. [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemessä]] kaivettiin ja syntyi koski, jonka kautta Vuoksen vedet alkoivat virrata Suvannon ja sen uuden lasku-uoman, [[Taipaleenjoki|Taipaleenjoen]], kautta Laatokkaan vuonna 1857. Tämän seurauksena Vuoksen lasku-uoma muuttui täysin ja vanhan pohjoisemman virtaus tyrehtyi, kun valtaosa Vuoksen virtaamasta alkoi kulkea Suvannon kautta.