Ero sivun ”Agnes Sjöberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viite |
→Työura Suomessa: linkin korjaus |
||
Rivi 14:
Samana vuonna kun Anges Sjöberg väitteli tohtoriksi, hän palasi [[Suomi|Suomeen]]. Hän oli kunnaneläinlääkärinä ensin [[Somero]]lla 1918–1920 ja sitten [[Närpiö]]ssä 1920–1923.<ref name="NIMIKIRJA"/> Vuonna 1923 hän lähti jälleen ulkomaille lisäoppia saamaan, ensin Lontooseen, sitten USA:n ja lopulta Saksaan ja Itävaltaan. Matkansa aikana hän tutustui alan kouluihin ja klinikoihin, teki töitä sekä harjoitti tutkimusta. Matkan tuloksena oli uusi tutkielma märehtijöiden loisista.<ref name="OKSANEN68"/> Suomeen hän palasi jälleen 1926. Hänellä oli ensin yksityiseläinlääkärivastaanotto Kauhajoella 1926–1932 ja sen jälkeen [[Kurikka|Kurikassa]] 1932–1935. Toimittuaan [[Ilmajoki|Ilmajoella]] lihantarkastajana vuosina 1935–1938 hän lopulta asettui Seinäjoelle, jossa hänellä oli oma eläinklinikka vuosina 1938–1955.<ref name="TIEDENAISIA"/><ref name="NIMIKIRJA"/>
Asiakkaiden keskuudessa Agnes Sjöberg oli pidetty, mutta monien eläinlääkärikollegojen kanssa välit olivat huonot. Hän riitaantui jo uransa alkuaikana [[Suomen Eläinlääkäriliitto|Eläinlääkäriliiton]] pitkäaikaisen puheenjohtajan ja Maatalousministeriön eäinkääkintäosaston eläinlääkintäneuvoksen [[Rainer Stenius (eläinlääkäri)|Rainer Steniuksen]] kanssa. Eläinlääkäriyhdistyksen kunnianeuvoston syytettyä Sjöbergiä epäkollegiaalisesta mainonnasta hän erosi katkerana yhdistyksestä.<ref name="OKSANEN69">Oksanen 2008, 69.</ref>
Agnes Sjöbergin pioneerityö naiseläinlääkärinä on tunnustettiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. [[Helsinki|Helsingin]] [[Viikki|Viikissä]] [[Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta|eläinlääketiteellisen tiedekunnan]] alueella on ollut Agnes Sjöbergin katu vuodesta [[2001]] ja Kauhajoella on hänen mukaansa nimetty Sööpärintie.<ref name="OKSANEN69"/>
| |||