|
[[Tiedosto:1899. Russian konung Oleg by Vasnetsov-2.jpg|thumb|[[Viktor Vasnetsov]]in Oleg Viisasta esittävä maalaus.]]
[[Tiedosto:OlegsMound.jpg|thumb|Oleg Viisaan oletettu hautakumpu lähellä [[Staraja Ladoga]]a.]]
'''Oleg Viisas''' oli [[Kiovan Venäjä]]n ensimmäinen ruhtinas. Tarinan mukaan viikinki [[Rurik]] perusti [[Novgorod]]in vuonna [[862]], ja hänen seuraajansa Oleg Viisas valloitti vuonna [[882]] [[Kiova]]n, josta tehtiin venäläisvaltion pääkaupunki. Varjagit alistivat valtaansa koko seudun väestön ja surmasivat paikallisruhtinaat. Varjagit keräsivät slaaveilta veroina [[hunaja]]a, [[humala]]a ja [[turkis|turkiksia]], ja vastineeksi tarjosivat suojelusta. ▼
▲'''Oleg Viisas''' oli [[Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan Venäjä]]nsuurruhtinas ensimmäinenvuodesta ruhtinas882 lähtien. Tarinan mukaan viikinki [[Rurik]] perusti [[Novgorod]]in vuonna [[862]], ja hänen seuraajansa Oleg Viisas valloittijärjesti sotaretken vuonna [[882]] [[Kiova]]n, josta tehtiin venäläisvaltion pääkaupunki. Varjagit alistivat valtaansa koko seudun väestön ja surmasivat paikallisruhtinaat . He valloittivat Smolenskin, Ljubetsin ja sitten etenivät kohti Kiovaa. Sitä hallitsivat varjagiruhtinaat Askold ja Dir. Oleg saapui joukkoineen Kiovan luo. Hän kutsui viekkaudella paikalle Askoldin ja Dirin, jotka surmattiin joenrantaan ja hän otti haltuunsa Kiovan,josta tehtiin [[Kiovan Venäjä]]n pääkaupunki. Varjagit keräsivät slaaveilta veroina [[hunaja]]a, [[humala]]a ja [[turkis|turkiksia]], ja vastineeksi tarjosivat suojelusta.
Venäläis-bysanttilaisessa sopimuksessa vuonna [[911]] Oleg nimitettiin Rusin suurruhtinaaksi. Siinä hänet määriteltiin täysivaltaiseksi hallitsijaksi eikä pelkästään ruhtinas Igorin (Rurikin pojan) väliaikaishallitsijaksi. Vuonna [[903]] Igor haki itselleen vaimon [[Pihkova|Pihkovasta]] eli Olgan. Oleg lähti sotaretkelle [[Bysantti|Bysanttiin]] vuonna [[907]] ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi.
Oleg lähti sotaretkelle [[Bysantti|Bysanttiin]] vuonna [[907]] ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi. Hän varusti 2000 venettä ja 40 miestä jokaiseen (80.000 miehen armeija). He lähtivät Konstantinopolia valloittamaan. Päästyään sinne Bysantin keisari [[Leo VI]] käski sulkemaan kaupungin portit ja sulkemaan sataman kettingillä. Näin varjagit eivät pääsisi ryöstelemään ja tuhoamaan esikaupunkeja. Oleg keksi laittaa laivoihinsa pyörät alle ja myötätuulessa he menivät laivoilla kaupunkiin. Kreikkalaiset säikähtivät ja ehdottivat rauhansopimusta ja lunnaita varjageille. Sopimuksen mukaan Oleg sai 12 griveniä jokaisesta venehankaimesta sekä maksaa veroja rusien kaupungeille. Voitonmerkiksi Oleg naulasi kilpensä Konstantinopolin porttiin. Sotaretken tärkein tulos oli kuitenkin vapaakauppasopimus Rusin ja Bysantin välillä. Tämä on historiallisesti kiistanalainen kysymys, koska Rusin ja Bysantin sopimuksessa vuonna [[911]] ei mainita enää mitään vapaakaupasta. Sopimuksessa Oleg nimitettiin Rusin suurruhtinaaksi. Siinä hänet määriteltiin täysivaltaiseksi hallitsijaksi eikä pelkästään ruhtinas Igorin (Rurikin pojan) väliaikaishallitsijaksi.
== Bysantin ja Rusin sota 941—944 ==
[[File:Radzivill Igor campain 941.jpg|thumb|300px|Igorin sotaretki. Kuva Ratzivillin kronikasta]]
[[Kuva:Greekfire-madridskylitzes1.jpg|right|thumb|300px|Kreikkalainen tuli käsikirjoituksessa.]]
Nestorin kronikan mukaan vuonna 912 Igor kuoli käärmeen puremaan. Novgorodin kronikan mukaan vuonna 922.
Olegin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. Radziwillin kronikka kertoo siitä: 11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille. <ref>Radziwillin kronikka</ref> Italian kuninkaan lähettiläs Liutprand Cremonalainen kirjoitti vuonna 949: Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät [[Kreikkalainen tuli|kreikkalaista tulta]] rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan. Soturit kertoivat taistelusta: "Kreikkalaisilla oli Kuin taivaan salama. Sitä käyttivät ja meidät polttivat emmekä voittaneet heitä." Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan Laivat.
Vuonna 943 Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli [[varjagit|varjageja]], [[Rusit|ruseja]], [[Krivitšit|krivitšejä]], [[Sloveenit (heimo)|Ilmajärven sloveenja]], tivertsejä, poljaaneja ja [[Petsenegit|petsenegejä]]. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari [[Romanos I]] kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo Tonavalle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan eikä sotaa käyty.
Vuonna 944 Igor teki sotilas-ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa Svjatoslav.
== Igorin kuolema ==
[[Tiedosto:Death of Igor.jpg|thumb|250px|right|Ruhtinas Igorin teloitus. Pirros, Fjodor Antonovitsh Bruni]]
Syksyllä 945 Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että jatkakaa matkaa Kiovaan ja minä käyn vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja ja tuhosivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan, Svjatoslavista, tulisi täysikasvuinen.
== Igorin hauta ==
Ensimmäisen Maailmansodan aikana [[Korosten]]in kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan "Ruhtinas Igorin hauta". Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 m korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä luurangon ja miekan jäännökset. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan Valtion historialliseen museoon. Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon. Joku upseereista vei miekan mukanaan.
== Viitteet ==
{{viitteet}}
== Lähteitä ==
* [http://www.priilmenye.ru Gorodok-sivusto]
* [http://viking-nevo.narod.ru/eng/index.html Viking-Nevo kerho-sivusto]
* [http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/ Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta]{{ru}} ▼
==Aiheesta muualla==
* [[Gardariki]]
* [[Varjagit]]
▲* [http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/ Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta]{{ru}}
* [http://www.bibliotekar.ru/rus/95.htm Radziwillin kronikka]{{ru}}
[[Luokka:Venäjän hallitsijat]]
[[Luokka:Viikingit]]
[[Luokka:Viikinkiaika]]
[[Luokka:Syntymävuosi tuntematon]]
[[Luokka:Vuonna 912 kuolleet]]
| 