Ero sivun ”Skandit” versioiden välillä

41 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti: hu:Skandináv-hegység on suositeltu artikkeli)
pEi muokkausyhteenvetoa
'''Skandit''' (myös '''Kölivuoristo''' tai '''Skandinavian tunturit''') on [[vuoristo]] [[Skandinavian niemimaa]]lla [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n rajan tuntumassa.
 
==Maantiede ja geologia==
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa [[Jotunheimen]]in alueella, jossa korkein huippu [[Galdhøpiggen]] yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on [[Glittertinden|Glittertind]] (2 464 m). Jotunheimenin seudulla vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja joillakin korkeilla [[ylänkö]]seuduilla on [[Jäätikkö|jäätiköitä]], kuten Norjan suurin jäätikkö [[Jostedalsbreen]]. Lännessä Skandit päättyvät suoraan [[Atlantin valtameri|Atlanttiin]] muodostaen [[vuono]]ja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] alueelle tultaessa.
 
Skandien pohjoisosat ovat kuluneet [[jääkausi]]en vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi [[tunturi|tuntureiksi]]. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput [[Kebnekaise]] (2 117 m) ja [[Sarektjåkkå]] (2 089 m) sekä Suomen korkein kohta [[Halti]]tunturilla (1 324 m; tunturin korkein huippu on Norjan puolella kohoava [[Ráisduattarháldi]]). Kuitenkin esimerkiksi Norjan [[Lofootit|Lofoottien]] ja [[Tromssan lääni]]n ympäristön, sekä Ruotsin [[Sarek]] ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva [[Ruija]]n alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.
 
===Synty===
[[Atlantin valtameri|Atlantilta]] saapuvat [[matalapaine]]et tuovat Skandien länsirannikolle runsaita [[Sade|sateita]] (1 000–3 000 millimetriä vettä vuodessa). Skandien itäpuolella [[ilmasto]] on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).
 
Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa [[tunturipaljakka|tunturipaljakoilla]] pääosin alpiinista [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Sitä hallitsevat [[varpu|varvut]], [[sammalet]] ja [[jäkälät]]. Myös [[vaivaiskoivu]]a kasvaa monin paikoin. Varsinaista [[tundra]]a ei alueella esiinny. [[Puuraja]] on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.
 
==Synty==
Skandit on vanha kaledonialainen [[poimuvuoristo]], joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-[[Eurooppa|Euroopan]], [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli [[peneplaani]]ksi, kunnes [[Alpit|Alppien]] poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja [[eroosio]]n ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki kymmenen kilometrin korkeuteen.{{lähde}}
 
Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista ovat peräisin myös [[Skotlanti|Skotlannin]] vuoret sekä Amerikan [[Appalakit]].
 
===Glasiologia===
==Jääkausi alkoi Skandeilta ==
 
Pohjois-Euroopan [[jääkausi]] alkoi Skandeilta, kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.
 
==Ilmasto ja kasvillisuus==
==Föhn==
[[Atlantin valtameri|Atlantilta]] saapuvat [[matalapaine]]et tuovat Skandien länsirannikolle runsaita [[Sade|sateita]] (1 000–3 000 millimetriä vettä vuodessa). Skandien itäpuolella [[ilmasto]] on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).
 
Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa [[tunturipaljakka|tunturipaljakoilla]] pääosin alpiinista [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Sitä hallitsevat [[varpu|varvut]], [[sammalet]] ja [[jäkälät]]. Myös [[vaivaiskoivu]]a kasvaa monin paikoin. Varsinaista [[tundra]]a ei alueella esiinny. [[Puuraja]] on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.
 
===Föhn===
Skandeilta tulee joskus [[föhntuuli]] Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.
 
6 068

muokkausta