Ero sivun ”Isovanhemmat” versioiden välillä

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan isoäideistä on apua lastenlasten selviytymisen kannalta. Sen sijaan isoisistä jälkeläisten määrällä mitaten tällaista hyötyä ei voitu havaita. Tutkimus pohjautui suomalaisiin väestötietoihin 1700- ja 1800-luvuilta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Isoisistä ei ole hyötyä jälkeläisten menestykselle | Ajankohta=25.7.2007 | Osoite=http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id11907.shtml | Julkaisija=YLE Radio 1 | Viitattu=25.7.2007 }}{{Vanhentunut linkki}}</ref>

 

 

Useat suomalaiset järjestöt ja yhdistykset ovat tarjonneet viime vuosina niin kutsuttuja ''sijaismummo- ja vaaripalveluja''. Sijaisisovanhempia voidaan kutsua myös varaisovanhemmiksi. Ideana on, että tutustutetaan toisiinsa lapsi, jonka isovanhemmat ovat kuolleet tai joka ei muusta syystä voi tavata isovanhempiaan sekä lapsen isovanhempien ikäpolvea oleva henkilö, joka on ilmoittautunut halukkaaksi sijaisisovanhemmaksi. Näin lapsella on mahdollisuus saada halutessaan itselleen isoisän tai isoäidin sijainen. Sijaisisovanhempia on tarjottu myös [[maahanmuuttaja|maahanmuuttajalapsille]] joiden omat isovanhemmat ovat jääneet entiseen kotimaahan. [[Alakoulu]]jen ensimmäisillä luokilla taas on ollut niin sanottuja ''koulumummoja'' ja ''kouluvaareja''.