Ero sivun ”Suomalainen alkoholikulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: lisätty linkki kahteen viralliseen alkoholi-indikaattoriin |
määritelmä, jäsentelyä, pari sanaa kieltolaista + tiede-lehden artikkeli |
||
Rivi 1:
'''Suomalainen alkoholikulttuuri''' koskee [[Alkoholijuoma|alkoholijuomien]] käyttöä [[Suomi|Suomessa]] ja siihen liittyviä tapoja ja tottumuksia.
Vuonna 2012 [[Alkoholijuoma|alkoholin]] kokonaiskulutus Suomessa oli 9,6 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Alkoholin kulutus on laskenut vuodesta 2007 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien_kulutus | Nimeke=Alkoholijuomien kulutus 2012 | Ajankohta=6.5.2013 | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu=24.08.2013}}</ref> Suomessa käytetään alkoholia henkilöä kohti toiseksi eniten [[Pohjoismaat|Pohjoismaista]].<ref>http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/160680/e96457.pdf</ref> 1960-luvun alusta alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin nelinkertaistunut<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Österberg, Esa | Otsikko=Alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 | Julkaisu=Turmiolan Tommi: Mietteitä alkoholi- ja huumetutkimuksesta | Ajankohta=2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry | Tunniste={{ISSN|1458-9982}} | www=http://www.ahts.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=8 | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.5.2009}}</ref> ja samalla alkoholihaitat ovat kasvaneet.<ref name="sk-2013">{{Lehtiviite | Tekijä=Jussila, Noora | Otsikko=Kännäyskulttuuri | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=31/2013 | Sivut=11}}</ref> Merkittävimmät alkoholin aiheuttamat haitat Suomessa ovat työikäisten miesten kuolleisuus<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia+esiintyy+paljon+jo+alle+40-vuotiailla/1135245604868 | Nimeke=Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla | Tekijä=Repo, Päivi | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=1.5.2009 | Viitattu=2.5.2009}}</ref> ja väkivaltarikokset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/alkoholi-ja-vakivalta-suomen-riesa/2006/11/487123 | Nimeke=Alkoholi ja väkivalta Suomen riesa | Ajankohta=28.11.2006 | Julkaisija=MTV3 / STT | Viitattu=8.5.2009}}</ref>
[[Humalatila|Humalatilaa]] ei ole suomalaisessa kulttuurissa pidetty häpeällisenä. Päinvastoin sitä ylistetään ja pidetään sosiaalisuuden merkkinä.<ref name="Ylioppilaslehti">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ylioppilaslehti.fi/2007/04/27/rakas-humala/ | Nimeke=Rakas humala | Tekijä=Rämö, Matti | Selite=Artikkeli pohjautuu Satu Apon, Jaana Lähteenmaan, Antti Maunun, Matti Peltosen, Mikko Salasuon ja Pekka Sulkusen haastatteluihin | Julkaisu=Ylioppilaslehti | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston ylioppilaskunta | Viitattu=8.5.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://raitis.fi/raitisfi/artikkelit/alkoholista/suomalaiset-erikoisuudet.html | Tekijä=Kisnanen, Natalia | Nimeke=Suomalaiset erikoisuudet | Ajankohta=4.8.2011 | Julkaisija=Raitis.fi | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Juomisen arkistuminen ei ole johtanut kulutuksen tai humalajuomisen vähenemiseen, vaan kehitys on ollut päinvastainen. Suomalainen humalahakuinen alkoholikulttuuri ei kuitenkaan ole poikkeus maailmassa. Eurooppalaisia viinikulttuureita lukuun ottamatta alkoholi on maailmalla ravintoaineen sijasta yleensä päihde.<ref name="sk-2013"/>
== Historiaa ==
[[Suomalainen kansanperinne|Suomalaisesta kansanperinteestä]] on tallennettu karhulauluja ([[Kalevala]]n 46. runo, säkeet 547–606) ja vainajain muistajaisia. Karhulauluissa kerrotaan kaadetun karhun kunniaksi pidetyistä [[Peijaiset|peijaisista]], ”otson häistä”, joiden päätteeksi karhun kallo vietiin ”hääsaatossa” takaisin metsään. Siellä se täytettiin juhlaoluella ja nostettiin uhripuuhun, jotta metsästysonni säilyisi. [[Hautajaiset|Hautajaismenoihin]] liittyviä ikivanhoja piirteitä on kirjoitettu muistiin [[Tverin Karjala]]ssa vielä vuonna 1958. Haudalla pidettiin muistoateria, johon vainajan ajateltiin osallistuvan. Jos vainaja oli pitänyt viinasta, sitä tarjottiin myös haudalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Anu & Virkkunen, Anu | Nimeke=Käytös- ja tapatieto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-05967-6}}</ref>
Perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta kutsutaan [[Sahti|sahdiksi]]. Sahdin teossa käytetään etupäässä [[ohra]]maltaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Sahti+on+j%C3%A4%C3%A4nne/1135256809090 | Tekijä=Rokka, Jussi | Nimeke=Sahti on jäänne | Ajankohta=13.5.2010 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=9.12.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://virtuaalibaari.fi/2012/07/19/mista-saisi-sahtia-aurinkoa-juoksevassa-muodossa/# | Tekijä=Manninen, Ari | Nimeke=Mistä saisi sahtia – aurinkoa juoksevassa muodossa | Ajankohta=19.07.2012 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Sahti on rekisteröity [[Euroopan unioni]]n [[Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille|aidoksi perinteiseksi tuotteeksi]] vuonna 2002.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/laatujaturvallisuus/nimisuojajarjestelma/Suojatutsuomalaisettuotteet.html | Nimeke=Suojatut suomalaiset tuotteet | Ajankohta=11.5.2012 | Julkaisija=Maa- ja metsätalousministeriö | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Olutasiantuntija [[Michael Jackson (olutasiantuntija)|Michael Jackson]] sanoi sahdin olevan ”oluenteon historian puuttuva rengas [[Mesopotamia]]n ja nykypäivän välillä”, kuin ”lasillinen [[antropologia]]a”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Olutspesialisti Michael Jackson on kuollut | Ajankohta=30.8.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Olutspesialisti+Michael+Jackson+on+kuollut/1135229927089| Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=30.8.2007}}</ref>
Osaltaan suomalaiseen alkoholikulttuuriin vaikutti [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliike]] ja vuosina 1919–1932 voimassa ollut [[kieltolaki (Suomi)|kieltolaki]], joka johti alkoholin salakuljetukseen ja laittomaan myyntiin. Lisäksi väkevien alkoholijuomien käyttö lisääntyi. Kieltolain jälkeen alkoholikauppaa harjoitti valtion omistaman [[Alko]]n monopoli, ja vuosina 1944–1956 käytössä oli niin kutsuttu viinakortti, jolla alkoholin ostamista rajoitettiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/suomalainen_viinapaa|Nimeke=Suomalainen viinapää|Julkaisu=Tiede.fi|Tekijä=Parhi-Riikola, Päivi|Ajankohta=6/2003|Viitattu=31.3.2014}}</ref>
== Nykyinen alkoholinkäyttö ==
Alkoholinkäyttö on Suomessa lisääntynyt naisten keskuudessa. 1960-luvulla lähes puolet 30–49-vuotiaista naisista ilmoitti olevansa raittiita, vuonna 2000 enää neljä prosenttia. Käytön lisääntyminen on arkipäiväistänyt suhtautumista alkoholiin ja hämärtänyt siihen liittyviä vaaroja. On ehdotettu, että rattijuoppo-ongelmaa vastaan tarkoitettu suomalainen iskulause ”Jos ajat, et ota” muotoiltaisiin uudeksi ohjeeksi ”Jos odotat, et ota” ja lisättäisiin se alkoholia sisältävien juomien etiketteihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Autti-Rämö, Ilona | Otsikko=Alkoholinkäyttö fertiili-ikäisillä naisilla lisääntyy – miten käy vielä syntymättömän sukupolven? | Julkaisu=Turmiolan Tommi: Mietteitä alkoholi- ja huumetutkimuksesta | Ajankohta=2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry | Tunniste={{ISSN|1458-9982}} | www=http://www.ahts.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=3 | Tiedostomuoto=PDF }}</ref>
Alkoholinkäytön lisääntyminen on merkinnyt, että alkoholittomia alueita ei ole enää yhtä paljon kuin ennen. Tämä tuo paineita esimerkiksi nuorten alkoholinkäyttöön ja raittiudesta luopumiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Winter, Torsten | Nimeke=Nuorten raittius ja siihen vaikuttavat tekijät | Sivu=11 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen julkaisuja M 182 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-10-1364-8 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kansa/vk/winter/nuortenr.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Raittius on kuitenkin yleistynyt nuorison keskuudessa. Toisin kuin 1960-luvun ”märän sukupolven” ajattelussa, alkoholinkäyttö saatetaan yhdistää vapautuneisuuden sijasta ärsyttävään teeskentelyyn. Nuorten harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet ja päihtymiseen kannustava ryhmäpaine on vähentynyt.<ref name="Ylioppilaslehti"/> Kulutus- ja ruokatietoisuus on lisääntynyt, ja myös alkoholin epäterveellisyys – lihottavuus, vaikutus aivoihin ja niin edelleen – tiedostetaan entistä laajemmin.<ref>Lähteenmaa 2004, s. 31.</ref> Jossain määrin Suomeen on levinnyt niin sanottu [[Straight edge|streittariliike]], joka syntyi [[punk]]-piireissä vastalauseena itsetuhoisalle elämäntavalle ja välinpitämättömyydelle maailmasta.<ref>Lähteenmaa 2004, s. 36.</ref>
2000-luvulla on ehdotettu keskioluen palauttamista Alkoon ja ravintoloihin. Työikäisten kuolemista<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia+esiintyy+paljon+jo+alle+40-vuotiailla/1135245604868 | Nimeke=Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla | Tekijä=Repo, Päivi | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=1.5.2009 | Viitattu=2.5.2009}}</ref> ja henkirikoksista<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/alkoholi-ja-vakivalta-suomen-riesa/2006/11/487123 | Nimeke=Alkoholi ja väkivalta Suomen riesa | Ajankohta=28.11.2006 | Julkaisija=MTV3 / STT | Viitattu=8.5.2009}}</ref> valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. [[Alkoholismi]] lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/oikeuspsykiatri-keskiolut-alkoon/542463 | Nimeke=Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon | Tekijä=Elo, Aulikki | Julkaisu=Savon sanomat | Ajankohta=16.3.2010 | Viitattu=16.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/1507542/remu-aaltonen-kannattaa-keskioluen-myynnin-siirtamista-alkoon | Nimeke=Remu Aaltonen kannattaa keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon | Ajankohta=7.3.2012 | Julkaisija=MTV3 | Viitattu=9.12.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/1507542/remu-aaltonen-kannattaa-keskioluen-myynnin-siirtamista-alkoon | Nimeke=Remu Aaltonen kannattaa keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon | Ajankohta=7.3.2012 | Julkaisija=MTV3 | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Tutkimuksen mukaan vuosittain noin 350 suomalaista välttyisi alkoholin aiheuttamalta ennenaikaiselta kuolemalta. Vaikutus olisi merkittävä, sillä esimerkiksi liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sininauhaliitto.fi/verkkolehti/uutiset/politiikka/tutkimus_keskioluen_siirtaminen_alkoon_saastaisi_satojen_hengen/ | Tekijä=Kariniemi, Olli | Nimeke=Tutkimus: Keskioluen siirtäminen Alkoon säästäisi satojen hengen | Ajankohta=13.9.2011 | Julkaisija=Sininauhaliitto | Viitattu=9.12.2012}}</ref>▼
▲
== Katso myös ==
* [[Suomen alkoholipolitiikka]]
* [[Raittius]]
* [[Keskiolut]]
Rivi 52 ⟶ 47:
* Seppo Seppälä: [http://www.tiede.fi/artikkeli/348/viina_villitsee_kielenkin Viina villitsee kielenkin]. Tiede 7/2002.
* Riku Siivonen: [http://www.ylioppilaslehti.fi/2003/03/28/viina-kortille/ Viina kortille]. Ylioppilaslehti 6/2003.
* Jouko Manninen: [http://
* Tapio Ollikainen: [http://
* Alko: [http://archive.is/VWAj Tutkittua tietoa nuorten alkoholinkäytöstä]
* [http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2010042211517677_pk.shtml Järjettömän kallis viina]. Iltalehti 22.4.2010.
* [http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/07/1576383/tutkijat-suomessa-meneillaan-alkoholikatastrofi Tutkijat: Suomessa meneillään alkoholikatastrofi]. MTV3 4.7.2012.
| |||