Ero sivun ”Syntymäpäivä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
mitä eräät varhaiskristityt siitä sanoivat
Rivi 8:
 
[[Kakku|Syntymäpäiväkakulla]] on erityinen merkitys etenkin lapselle. Kakussa voi olla kynttilöitä, etenkin lapsella saman verran kuin ikävuosia. Länsimaissa on tapana, että päivänsankari yrittää puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin yhdellä puhalluksella. Ennen kynttilöiden puhallusta syntymäpäivän viettäjälle usein lauletaan ''Happy Birthday to You'' tai Suomessa siitä oma versionsa ''[[Paljon onnea vaan]]'', ja yleensä niin, ettei itse syntymäpäivän viettäjä osallistu siihen.
 
== Merkkimiesten syntymäpäivät ==
 
[[Monarkia|Monarkkisissa]] valtioissa hallitsijan syntymäpäivää vietetään usein yleisenä juhlapäivänä.
 
Historian merkkihenkilöiden syntymäpäiviä vietetään symbolisesti myös heidän kuolemansa jälkeen, varsinkin täysinä kymmenvuosina tai satavuosina. Suomessa ovat seuraavien merkkihenkilöiden syntymäpäivät virallisia tai vakiintuneita [[liputuspäivä|liputuspäiviä]]:
Rivi 16 ⟶ 20:
* [[Eino Leino]], [[6. heinäkuuta]]
* [[Aleksis Kivi]], [[10. lokakuuta]].
 
=== Varhaiskristillinen arvostelu ===
 
Varhaisten [[kristinusko|kristittyjen]] keskuudessa syntymäpäivien vietto sai osakseen myös arvostelua. Erityisen ankarasti sitä arvosteli muun muassa kirkkoisä [[Origines]].<ref name=Vilkuna>{{kirjaviite | Tekijä = Kustaa Vilkuna | Nimeke = Suui nimipäiväkalenteri | Sivu = 9–10 | Luku = Kenen nimipäivä ja miksi? | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1969}}</ref> Hänen mukaansa kyseessä oli [[pakana]]llinen tapa, sillä ainoat henkilöt, joiden [[Raamattu]] mainitsee viettäneen syntymäpäiväänsä, olivat pakanoita kuten [[Muinainen Egypti|Egyptin]] [[faarao]]t<ref>esim. {{raamatunpaikka|1. Moos. 40:20}}</ref> sekä kuningas [[Herodes Antipas]]<ref>{{raamatunpaikka|Matt. 4:3-12}}</ref><ref>{{raamatunpaikka|Mark. 6:17-29}}</ref> Lisäksi Origines oli sitä mieltä, että koska ihminen syntyy [[perisynti|perisynnin]] saastuttamana, ei ihmisen syntymä ole juhlimisen arvoinen tapahtuma.<ref name=Vilkuna />
 
Varsinkin viimeksi mainitun perustelun kirkonmiehen ottivat vakavasti, ja se johtikin siihen, että kirkollisiksi juhlapäiviksi hyväksyttiin vain kolmen henkilön syntymäpäivät, nimittäin [[Jeesus|Jeesuksen]] ja [[Neitsyt Maria]]n, joiden katsottiin syntyneen ilman perisyntiä,<ref name=Vilkuna /><ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 1:13-15}}</ref>. Näiden henkilöiden todellisia syntymäpäiviä ei tosin tunneta, mutta jo 300-luvulla Jeesuksen syntymän juhlapäivää alettiin viettää [[25. joulukuuta]] ([[joulu]], Johannes Kastajan [[24. kesäkuuta]] ([[juhannus]]) ja Marian [[8. syyskuuta]].<ref name=Vilkuna /> Sitä vastoin [[apostoli]]en, [[marttyyri]]en ja [[kirkkoisä|kirkkoisien]] ja myöhemmin muidenkin [[pyhimys]]ten muistopäiviä alettiin viettää heidän kuolinpäivinään, jolloin heidän katsottiin syntyneen synneistä puhdistuneina uuteen, iankaikkiseen elämään taivaassa.<ref name=Vilkuna /> Näistä pyhimysten muistopäivistä ovat saaneet alkunsa myös [[nimipäivä]].<ref name=Vilkuna />
 
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}
 
{{commons|Birthday}}