Ero sivun ”Sosialistinen realismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 13527876, jonka teki 80.222.153.62 (keskustelu)
Rivi 76:
Neuvostoliiton taiteilijaliittoon kuulumattomilla taiteilijoilla ei ollut laillista oikeutta olla taiteilija.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artmargins.com/index.php/archive/357-ilya-kabakov-and-the-concentrated-spectacle-of-soviet-power | Nimeke = Ilya Kabakov and the Concentrated Spectacle of Soviet Power | Tekijä = Matthew Jesse Jackson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ArtMargins | Ajankohta = 23.12.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref> Siitä huolimatta Neuvostoliitossa oli myös useita sosialistisen realismin ulkopuolella olevia niin sanottuja [[toisinajattelija|toisinajattelevien]] taiteilijoiden suuntauksia, joita kutsuttiin yleisnimikkeellä “epävirallinen taide”. Niitä alkoi esiintyä 1950-luvun lopulta ja ne tulivat julkisuuteen [[Mihail Gorbatšov|Mihail Gorbatšovin]] [[perestroika]]-kaudella 1980-luvun lopulla. Neuvostoajalta tunnetaan myös [[Samizdat]], joka oli maanalaista kirjojen kustannustoimintaa.
 
Esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla [[Ilja Kabakov]] oli tekemisissä epävirallisen Moskovan "Romanttisen [[Käsitetaide|konseptualismin]]" (NOMA) kanssa. [[Svetlana Boym]] kirjoitti, että {{Sitaatti|...se ei ollut niinkään taiteellinen [[koulukunta]], vaan [[alakulttuuri]] ja [[elämäntapa]]. [[Hruštšov|Hruštšovin]] [[Suojasää|suojasään]], [[Andrei Sinjavski|Sinjavskin]] ja [[Juli Daniel|Danielin]] oikeudenkäyntien, [[Tšekkoslovakian miehitys 1968|Tšekkoslovakian 1968 miehityksen]] jälkeen kulttuurielämä virallisissa julkaisuissa ja museoissa tuli rajoitetummaksi. Ryhmä taiteilijoita, kirjailijoita ja intellektuelleja loivat eräänlaisen rinnakkaisen olemassaolon harmaalla alueella, "varastetussa tilassa", joka kaiverrettiin neuvostoinstituutioiden väliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artmargins.com/index.php?option=com_content&view=article&id=435:ilya-kabakov-the-soviet-toilet-and-the-palace-of-utopias&catid=114:exhibition-reviews&Itemid=105 | Nimeke = Ilya Kabakov: The Soviet Toilet and the Palace of Utopias | Tekijä = Svetlana Boym | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ArtMargins | Ajankohta = 30.12.1999 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref>}}
 
Neuvostoliiton epävirallisen taiteen esikuvat olivat usein kielletyssä länsimaisessa taiteessa ja siinä esiintyvät [[ekspressionismi]], uskonnollisuus, [[abstrakti taide|abstrakti maalaustaide]] ja [[konstruktivismi]], [[käsitetaide]] ja [[performanssi]]t. Toisinajattelijat kehittivät Neuvostoliitossa myös omia suuntauksiaan. Mahtipontista neuvostotyyliä [[satiiri|satirisoivaa]] suuntausta, jota kutsuttiin ''Sots''-taiteeksi, on pidetty sosialismin [[Pop-taide|pop-taiteena]]. ''Apt'' oli pienimuotoista ja usein käsitetaiteesta vaikutteita saanut suuntaus, jota esitettiin asuinhuoneistoissa. Neuvostoliitossa yksityisasunnoissa esitetty taide ei kuulunut valtiosääntelyn piiriin, joten toisinajattelijat alkoivat järjestää näyttelyitä kodeissaan. Toisinajattelijat kuitenkin arvelivat, että [[KGB]] tarkkaili myös yksityistiloissa pidettyjen näyttelyiden kävijöitä.