Ero sivun ”Joiku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Alan Lomaxin määritelmän mukaan{{lähde tarkemmin}} saamelaisten vokaalimusiikki kuuluu [[Siperia]]n arktisten kansojen laulutyylien piiriin. Joikua valtakulttuurit eivät useiden vuosisatojen aikana yrityksistään huolimatta onnistuneet hävittämään. Aktiivisimpia joiun vastustajia olivat papit, koska heidän mukaansa muinaisia jumalia palvottiin joikujen kautta. Pappien mielestä joikaaminen oli [[synti]]ä ja eräiden mielestä itse [[Saatana|paholainen]] piinasi ihmisiä joikujen kautta. Joiun arvo laski huomattavasti [[kristinusko]]n myötä. Ihmiset joikasivat salaa ja useat eivät uskaltaneet joikata muutoin kuin humalassa, ja näin joiku alettiin sitoa kielteisiin asioihin. Monet ihmiset oppivat yhdistämään joikaamisen juopotteluun.
Joiuissa käsitellään esimerkiksi henkilöitä, paikkoja tai tapahtumia. Perinteinen joiku on aina ollut tehty jostain ''tietystä'' ihmisestä, paikasta tai muusta vastaavasta nimeltä mainiten; asioitten käsittely yleisellä tasolla on tullut mukaan vasta viime vuosikymmeninä joiun saatua vaikutteita sekä länsimaisesta että muiden alkuperäiskansojen musiikkiperinteistä. Saamelaisille joikaaminen on edelleen tärkeä muistamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto siellä missä joikuperinne on säilynyt elävänä, ja vaikkapa jostakusta ihmisestä tehty joiku on samalla
Sävelmät ovat tavallisesti kaksisäkeisiä ja avainsanoihin liittyy hyvin usein toistuvia kertaumatavuja, kuten ''nun-nu'' ja ''lal-la''.
| |||