Ero sivun ”Pekka ja Pätkä -elokuvat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 83.148.248.84 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Risukarhi tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Puupää-elokuvat tehtiin SF:n tyyliin nopeasti ja halvalla. Esimerkiksi elokuvan ''Pekka ja Pätkä Suezilla'' aavikkokohtaukset kuvattiin helsinkiläisissä sorakuopissa ja kaupunkinäkymät rakennettiin pahvista SF:n studioon. Elokuvan ''[[Pekka ja Pätkä ketjukolarissa]]'' käsikirjoituksesta ei ollut kuvausten alkaessa valmiina riviäkään, vaan se valmistui vasta kuvauspaikalla [[Pori]]n [[Yyteri]]ssä sitä mukaa kuin kuvaukset etenivät. Ohjaaja Armand Lohikoski riiteli T. J. Särkän kanssa, koska hän olisi halunnut tehdä elokuvat huolellisemmin; Särkkä puolestaan muistutti Lohikoskea alituisesti kovasta kiireestä. <ref> Erola 2005, s. 98. </ref>
Lisäksi Lohikoski piti Reino Helismaan käsikirjoituksia kehnoina ja hutaistuina, ja elokuvasta ''Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä'' lähtien hän käsikirjoittikin itse useimmat Puupäät. Ylipäänsä Helismaan ja Lohikosken huumorikäsitykset eivät käyneet yksiin. <ref> Pennanen – Mutkala, 1994, s. 149. </ref> Lohikoskea harmitti myös toisen pääosan esittäjän Masa Niemen runsas [[alkoholi]]nkäyttö, jonka vuoksi menetettiin usein kokonaisia kuvauspäiviä. Joskus Niemi saattoi jopa linnoittautua kesken kuvausten päiväkausiksi kotiinsa ryypiskelemään eikä suostunut keskustelemaan Lohikosken tai kenenkään muunkaan kanssa edes postiluukun kautta. Myös Niemen ja Esa Pakarisen välit kiristyivät Pakarisen joutuessa paimentamaan häntä, jopa siinä määrin, että Lohikoski joutui sovittelemaan parivaljakon riitoja.
Elokuvan ''[[Pekka ja Pätkä mestarimaalareina]]'' jälkeen Lohikoski suunnitteli poliittista satiiria nimeltä ''Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä''. Särkkä piti kuitenkin aihetta sopimattomana ja syrjäytti Lohikosken seuraavan Puupään tuotannosta. Tilalle kutsuttiin Reino Helismaa ja ohjaaja [[Aarne Tarkas]], jotka tekivät sarjan kolmannentoista ja viimeisen elokuvan ''[[Pekka ja Pätkä neekereinä]]''. Pätkää esittänyt Masa Niemi teki itsemurhan pian elokuvan valmistumisen jälkeen.
Rivi 20:
== Sarjan jälkimaine ==
Vaikka elokuvakriitikot haukkuivat Puupää-elokuvat, niistä tuli suuria kansansuosikkeja, joita näytetään yhä säännöllisesti televisiossa. Kritiikki oli tyrmäävää elokuvien valmistumishetkestä useita vuosikymmeniä eteenpäin kuitenkin vaimentuen ajan mittaan. Esimerkiksi ''Pekka ja Pätkä pahassa pulassa'' -elokuvan ilmestyttyä teattereihin eräs arvostelija kirjoitti otsikolla ''Yhä niitä vain riittää'': ''"Pahinta on, että kun nämä Pekka ja Pätkä -filmit kerran tuottajankin taholta tahdotaan leimata lapsi-filmeiksi (jota ne eivät suinkaan ole), niiden käsikirjoitukseen kuitenkin sijoitetaan naimailmoituksia ja höökiviä, miehenkipeitä vaimonpuolia."'' Toisaalta katsauksen vuoden 1957 kotimaisiin elokuviin laatinut [[Kari Uusitalo]] mainitsi toimitusjohtaja T. J. Särkän sanoneen, ettei SF:n kannattanut tehdä muita kuin rahasammoksi muodostuneita Puupää-elokuvia. Uusitalo totesi ''Pekka ja Pätkä salapoliiseina'' -elokuvan tuottaneen Oulussa viikon aikana enemmän lipputuloja kuin Aarne Tarkaksen elokuva ''[[Herra sotaministeri]]'' Helsingissä koko kesän aikana. <ref>
▲Vaikka elokuvakriitikot haukkuivat Puupää-elokuvat, niistä tuli suuria kansansuosikkeja, joita näytetään yhä säännöllisesti televisiossa. Kritiikki oli tyrmäävää elokuvien valmistumishetkestä useita vuosikymmeniä eteenpäin kuitenkin vaimentuen ajan mittaan. Esimerkiksi ''Pekka ja Pätkä pahassa pulassa'' -elokuvan ilmestyttyä teattereihin eräs arvostelija kirjoitti otsikolla ''Yhä niitä vain riittää'': ''"Pahinta on, että kun nämä Pekka ja Pätkä -filmit kerran tuottajankin taholta tahdotaan leimata lapsi-filmeiksi (jota ne eivät suinkaan ole), niiden käsikirjoitukseen kuitenkin sijoitetaan naimailmoituksia ja höökiviä, miehenkipeitä vaimonpuolia."'' Toisaalta katsauksen vuoden 1957 kotimaisiin elokuviin laatinut [[Kari Uusitalo]] mainitsi toimitusjohtaja T. J. Särkän sanoneen, ettei SF:n kannattanut tehdä muita kuin rahasammoksi muodostuneita Puupää-elokuvia. Uusitalo totesi ''Pekka ja Pätkä salapoliiseina'' -elokuvan tuottaneen Oulussa viikon aikana enemmän lipputuloja kuin Aarne Tarkaksen elokuva ''[[Herra sotaministeri]]'' Helsingissä koko kesän aikana. <ref> Pennanen – Mutkala, 1994, s. 150. </ref> Eräs syy yleisösuosiolle oli se, että Puupää-elokuvat ovat olleet määrällisesti merkittävä osa suomalaista lastenelokuvaa, ollen samalla kuitenkin koko perheen elokuvia.
== Myöhemmät elokuvat ==
Rivi 43 ⟶ 42:
* ''[[Pekka ja Pätkä neekereinä]]'' ([[Aarne Tarkas]], 1960)
* ''[[Pekka & Pätkä ja tuplajättipotti]]'' ([[Visa Mäkinen]], [[1985]])
* ''[[Pekka ja Pätkä (televisiosarja)|Pekka ja Pätkä]]'' (TV-sarja
* ''[[Pekka Puupää poliisina]]'' (VM, [[1986]])
| |||