Ero sivun ”Ziegler–Natta-katalyytti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Ziegler–Natta-katalyytiksi''' kutsutaan alkeenien polymerointikatalyyttejä, jotka koostuvat neljännen ryhmän siirtymämetallin organometalliyhdisteet|organome... |
|||
Rivi 4:
Karl Ziegler julkaisi vuonna 1953 tutkimuksen, että [[titaanitetrakloridi]]n ja [[trietyylialumiini]]n seos katalysoi tehokkaasti [[eteeni]]in polymeroitumista huoneenlämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa. Aikaisemmin tähän oli tarvittu 200°C lämpötila ja 1000 ilmakehän paine. Seuraavana vuonna 1954 Giulio Natta Julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan tätä katalyyttiä voitiin käyttää aikaisemmin tuntemattoman [[taktisuus|isotaktisen]] kiteisen polypropeenin valmistamiseen.<ref name="chemistry" /><ref name="Crabtree" /><ref name="kirk-othmer" />
Teollisuudessa käytettävät Ziegler–Natta-katalyytit ovat pääosin kiinteitä heterogeenisiä katalyyttejä, jotka sisältävät titaanitetrakloridia ja kiinteällä kantajalla ja trietyyliamiini tuodaan reaktoriin nesteenä. 10970-luvulla havaittiin, että [[magnesiumkloridi]]n lisääminen kokatalyytiksi lisää huomattavasti katalyytin tehokkuutta ja selektiivisyyttä, jolloin isotaktisten polymeerien valmistaminen helpottui edelleen. Ziegler–Natta-katalyyteistä on kehitetty myös hiilivetyihin liukeneva homogeeninen katalyytti. Tässä katalyyttisysteemissä katalyyttisesti aktiivisena metallina on titaani, [[zirkonium]] tai [[hafnium]] ja niiden [[metalloseenit|metalloseenikompleksit]]. Metalloseenikatalyyttien kehitys on mahdollistanut syndiotaktisten polyalkeenien valmistamisen.<ref name="
Yhtä gramaa katalyyttiä kohden voidaan tuottaa suurimmillaan 100–130 kg polypropeenia, jonka isotaktisuusaste on 95–99%.<ref name="kirk-othmer" />
| |||