Ero sivun ”John Morton (poliitikko)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toinenkin merkittävä valtiollinen ansio
p w-fix: Tuomari (oikeus) ja pois w: yli"sheriffi"
Rivi 2:
'''John Morton''' ([[1724]] – [[1. huhtikuuta]] [[1777]]) oli [[pennsylvania]]lainen ja [[amerikansuomalaiset|amerikansuomalainen]] [[poliitikko]], yksi [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen]] allekirjoittajista. Hänen isoisoisänsä oli Martti Marttinen, joka oli kotoisin [[Rautalampi|Rautalammilta]]. <ref>http://www.rautalampi.fi/home/matkailuU/historia.htm</ref> ja muutti Amerikkaan vuonna 1654.<ref>[http://www.colonialswedes.org/Forefathers/Morton.html Uuden Ruotsin siirtomaaseuran sivut]</ref>. Hänen isänsä oli suomalainen John Morton vanhempi. Suku englantilaisti sukunimensä "Marttinen" muotoon "Morton".
 
Nuori John Morton tunnettiin nopeaälyisenä ja kovasti uurastavana miehenä, joka sai maanmittauskoulutuksen isäpuoleltaan. Hänet valittiin 32-vuotiaana maakuntaneuvostoon ja myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Hän toimi useissa viroissa Pennsylvaniassa, muun muassa [[rauhantuomari]]na, yli[[sheriffi]]näylisheriffinä, oikeuden [[tuomariTuomari (oikeus)|tuomarina]]na ja korkeimman oikeuden tuomarina.<ref name="ushistory">[http://www.ushistory.org/declaration/signers/morton.htm www.ushistory.org] {{en}}</ref> Vuonna 1774 hänet valittiin Pennsylvanian valtuuskunnan jäseneksi [[Toinen mannermaakongressi|mannermaakongressi]]iin, joka hyväksyi Yhdysvaltojen itsenäisyyden heinäkuussa 1776.
 
Mortonin antaman äänen kerrotaan ratkaisseen itsenäisyyden yksimielisen hyväksynnän, sillä vielä kesäkuussa 1776 hän kuului Pennsylvanian valtuuskunnan itsenäisyyttä vastustavaan vähemmistöön. Kun kongressi äänesti 1. heinäkuuta 1776 alustavasti itsenäisyydestä, Morton oli muuttanut kantansa, mutta Pennsylvanian valtuuskunta oli vielä äänin 4–3 itsenäisyyttä vastaan yhdessä [[Etelä-Carolina]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.larouchepub.com/other/2011/3824yr1776_to_now.html | Nimeke=Mobilizing for Independence | Julkaisija=EIR News Service Inc. | Ajankohta=17.6.2011 | Viitattu=19.8.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref> Seuraavana päivänä lopullisessa äänestyksessä itsenäisyyttä vastustavat [[John Dickinson]] ja Robert Morris eivät osallistuneet kongressin istuntoon, jolloin Pennsylvanian valtuuskunnan ääni siirtyikin itsenäisyyden hyväksymisen puolelle. Kun Etelä-Carolinan valtuuskunta oli yön aikana muuttanut mielensä, voitiin itsenäisyys hyväksyä ilman vastustusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCullough, David| Nimeke = John Adams| Suomentaja = | Vuosi = 2001| Sivu =115 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Simon & Schuster | Tunniste =0684813637 |Viitattu =19.8.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>