Ero sivun ”Ekvivokaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjaus.
Poistin johdannosta epäselvän määritelmän "samankuuloiset sanat sekoitetaan keskenään" ja korjasin virheitä kieliasussa.
Rivi 1:
 
'''Ekvivokaatio''' (samalausunta) tarkoittaa [[argumentointivirhe]]ttä, joka syntyy kun saman sanan eri merkitykset sekoitetaan toisiinsa eli [[homonyymi|homonyymejä]] pidetään [[synonyymi|synonyymeinä]] eli samankuuloiset sanat sekoitetaan toisiinsa. (”Söin lakkaa.” ”Mutta sehän on myrkyllistä?” [marja vs. pintakäsittelyaine]) Enemmistö tehdyistä ekvivokaatioista perustuu hienovaraisille [[polysemia|polysemioille]], joissa samalla sanalla on useita toisiinsa läheisesti liittyviä ja vaikeasti erotettavia merkityksiä, ei yllä olevan esimerkin kaltaisille homonymioille, joissa merkitykset ovat toisistaan selvästi erillään.
 
== Esimerkkejä==
Rivi 17:
: ''Timolla on iso isä, mutta pienikokoinen äiti. Minkä kokoinen siis on Timon isoisä?''
 
Historiallisesti tunnetuin tämän tyypilajintyylilajin ekvivokaatio lienee ollut kuningatar [[Marie-Antoinette]]n sanomaksi väitetty lausahdus ''Kansalla ei ole leipää – mikseivät he syö leivonnaisia?''. [[Ranskan kieli|Ranskan kielessä]] Marie-Antoinetten käyttämä sana, joka voidaan käyttää ”leivonnaiseksi”, voi merkitä myös ”pettua”; niinpä kuningattaren hyvää tarkoittanut kysymys vääristettiin, ehkä tietoisesti, merkitsemään ylimielistä asennoitumista kansakunnan nälänhätään. Tosin on väitetty, että koko lausahduskin olisi keksitty [[propaganda]]ksi.
 
===Ekvivokaatio hienovaraisempien merkityserojen suhteen===
Käytännössä suuri enemmistö ekvivokaatioista perustuu erilaisille merkityseroille, jotka on vaikeampaa tunnistaa ja jotka ovat hienovaraisempia. Kielifilosofiassa klassinen analyysi kielen polysemisyydestä on [[Ludwig Wittgenstein|Ludwig Wittgensteinin]] teoria [[perheyhtäläisyys|perheyhtäläisyyksistä]]. Esimerkiksi sanalle 'peli' (tämä on Wittgeinsteinin oma esimerkki) ei ole löydettävissä sellaista määritelmää, joka kattaisi kaikki peleiksi kutsutut asiat ja silti erottaisi pelit mielekkäällä tavalla ei-peleistä. Niin Wittgenstein esitti, että sanojen erilaiset käyttötavat muodostavat perheen, jonka kaikkia yksittäisiä jäseniä ei tarvitse yhdistää mikään yksittäinen piirre, mutta joista jokainen jakaa joitain piirteitä muiden joukon jäsenten kanssa, kuten perheen jäsenet keskenään. Tällaiset sanojen käyttötapoihin liittyvät merkityserot ovat monesti vaikeasti tunnistettavia mistä syntyy usein päättelyvirheitä.
 
Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa sana '[[sosialismi]]'. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Pohjoismaista yhteiskuntamallia kutsutaan monesti 'sosialismiksi' tai 'demokraattiseksi sosialismiksi'. Toisaalta sanalla viitataan Neuvostoliiton ja muiden [[Reaalisosialismi|reaalisosialistimaiden]] valtiomalliin. Näin joku voi päätellä, että koska neuvostososialismi oli toimimaton talousjärjestelmä, näin myös pohjoismaisen 'sosialismin' (joka tosiasiassa on markkinatalouden eräs muoto) täytyy olla toimimaton talousjärjestelmä. Päättelyvirhe perustuu ekvivokaatiolle sanan 'sosialismi' suhteen.
 
==Muuta==