Ero sivun ”Richard Faltin vanhempi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix: Professori (arvonimi) |
|||
Rivi 3:
'''Friedrich Richard Faltin''' ([[5. tammikuuta]] [[1835]] [[Danzig]] – [[1. kesäkuuta]] [[1918]] [[Helsinki]]) oli [[saksa]]laissyntyinen suomalainen säveltäjä, urkuri, kapellimestari ja musiikkipedagogi.
Richard Faltin aloitti musiikkiopintonsa Saksassa jo seitsemänvuotiaana. Hän päätti opintonsa [[Leipzig]]in konservatoriossa vuonna [[1856]], jolloin hän siirtyi Suomeen. Toimittuaan aluksi musiikinopettajana [[Viipuri]]ssa hän muutti vuonna [[1869]] Helsinkiin, jossa hän tuli Nikolainkirkon (nykyinen [[Helsingin tuomiokirkko]]) urkuriksi yli 40 vuoden ajaksi, vuoteen [[1913]] saakka. Vuosina [[1870]]–[[1879]] hän toimi myös Suomalaisen Oopperan kapellimestarina, vuosina [[1871]]–[[1896]] musiikinopettajana [[Helsingin yliopisto]]ssa ja vuodesta [[1882]] urkujensoiton opettajana [[Helsingin musiikkiopisto]]ssa. Hänelle myönnettiin [[
Richard Faltin sävelsi kuoro- ja yksinlauluja sekä kirkkomusiikkia, mm. alkusoiton [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] alussa laulettavaan [[Georg Joseph Vogler]]in [[Hoosianna (virsi)|Hoosianna]]-hymniin. Hänen vuonna 1871 toimittamansa [[Rudolf Lagi]]lta alunperin kesken jäänyt koraalikirja oli käytössä Suomen evankelisluterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa vuoteen [[1943]] saakka, ruotsinkielisissä vieläkin pitempään. Vuoden 1986 virsikirjassa Faltinin sävellyksiä ovat virret 126, 275 ja 363. Faltinin oppilaina olivat monet myöhemmin hyvinkin tunnetuiksi tulleet suomalaiset musiikkimiehet kuten [[Martin Wegelius]], [[Robert Kajanus]], [[Jean Sibelius]] ja [[Ilmari Krohn]]. Faltin oli toivonut Sibeliuksesta työnsä jatkajaa Helsingin yliopistossa, mutta virkaan nimitettiin Kajanus, Sibeliuksen ainainen kilpailija.
| |||