Ero sivun ”Kulttuurivallankumous” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asioita
Rivi 1:
'''Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous''' ({{k-zh|无产阶级文化大革命|Wúchǎn jiējí wénhuà dà gémìng}}, usein vain {{k-zh|文化大革命|wénhuà dà gémìng}}, ”suuri kulttuurivallankumous”, tai {{k-zh|文革|wéngé}}, ”kulttuurivallankumous”) oli [[Kiina|Kiinan kansantasavallassakansantasavallhihihhihihhihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihih]] vuosien [[1966]]-[[1976]] välinen ajanjakso, joka käsitti valtataistelua [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunistisen puolueen]] sisällä, muuttui laajamittaiseksi sosiaaliseksi, poliittiseksi ja taloudelliseksi väkivallaksi ja kaaokseksi, joka ulottui suureen osaan Kiinan yhteiskunnasta ja vei lopulta koko maan sisällissodan partaalle. Virallisesti kulttuurivallankumous oli kampanja, jonka tarkoitus oli vapauttaa Kiina ”liberaalista porvaristosta” ja jatkaa vallankumouksellista luokkataistelua<nowiki/>istelua. Se on kuitenkin laajalti nähty keinoksi saada puolue takaisin [[Mao Zedong]]in hallintaan katastrofaalisen [[Suuri harppaus|suuren harppauksen]] jälkeen, jossa Mao oli menettänyt valtaa kilpailijoilleen [[Liu Shaoqi]]lle ja [[Deng Xiaoping]]lle. Mao lopetti kulttuurivallankumouksen virallisesti [[1969]], mutta sen katsotaan ''[[de facto]]'' päättyneen vasta hänen kuolemaansa ja ns. [[Neljän kopla]]n pidätykseen 1976.
 
== Taustaa ==
Ennen kultturivallankumousta oli esiintynyt arvostelua Maota kohtaan kulttuurin, erityisesti taiteen kysymyksissä. Maon uskollinen tukija [[Lin Biao]] toimi Kiinan kansanvapautusarmeijan johtajana ja hän aloitti uudistukset armeijan parissa. Hän korosti armeijan taistelua kommunistisen ideologian puolesta sekä poisti käytöstä neuvostomalliset arvonimet ja asepuvut. Niiden sijaan siirryttiin tasa-arvoa korostaviin Toveri -nimityksiin ja uusiin asepukuihin vuonna [[1965]].
 
Tämän lisäksi Lin oli vuonna [[1963]] koonnut kuuluisan ''[[Pieni punainen kirja|Pienen punaisen kirjan]]'', johon oli koottu Maon erinäisiä poliittisia fraaseja ja mietelmiä. Tarkoituksena oli vahvistaa Mao-kulttia, jota tuettiin monin eri tavoin, muun muassa kuvitteellisella ''Lei Fengin'' tarinalla. Tarinassa Lei oli perheen jäsen, jota japanilaisettarinhggjhjhjstruetyjytjuyiset, tilanherrat ja [[Guomindang]] olivat nöyryyttäneet, mutta joka löytää uuden paikkansa Vapautusarmeijasta taistellen uskollisesti Maon rinnalla.
 
Mao itse oli Suuresta harppauksesta lähtien sivussa julkisuudesta ja vetäytyi siitä hetkeksi kokonaan vuoden 1965 lopulla ottaen tukikohdakseen [[Shanghai]]n. Samaan aikaan hänen vaimonsa [[Jiang Qing]] oli kehitellyt teoriaa kansan omasta vallankumouksesta. Jiangin sisäpiiriläinen julkaisi pian Maon julkisuudesta vetäytymisen jälkeen purevan hyökkäyksen [[Ming-dynastia]]sta kertovan näytelmän ohjannuta [[Wu Han]]ia kohtaan, syyttäen näytelmän kiistäneen Maon ajattelun peruslähtökohdat. Lin Biao määritteli Maon ajattelun periaatteeksi, että massat, eivät ”tekopyhät” [[älymystö|intellektuellit]], ovat historiallisen ja yhteiskunnallisen muutoksen perusvoima.