Ero sivun ”Kulttuurivallankumous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asioita |
|||
Rivi 1:
'''Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous''' ({{k-zh|无产阶级文化大革命|Wúchǎn jiējí wénhuà dà gémìng}}, usein vain {{k-zh|文化大革命|wénhuà dà gémìng}}, ”suuri kulttuurivallankumous”, tai {{k-zh|文革|wéngé}}, ”kulttuurivallankumous”) oli [[Kiina|Kiinan
== Taustaa ==
Ennen kultturivallankumousta oli esiintynyt arvostelua Maota kohtaan kulttuurin, erityisesti taiteen kysymyksissä. Maon uskollinen tukija [[Lin Biao]] toimi Kiinan kansanvapautusarmeijan johtajana ja hän aloitti uudistukset armeijan parissa. Hän korosti armeijan taistelua kommunistisen ideologian puolesta sekä poisti käytöstä neuvostomalliset arvonimet ja asepuvut. Niiden sijaan siirryttiin tasa-arvoa korostaviin Toveri -nimityksiin ja uusiin asepukuihin vuonna [[1965]].
Tämän lisäksi Lin oli vuonna [[1963]] koonnut kuuluisan ''[[Pieni punainen kirja|Pienen punaisen kirjan]]'', johon oli koottu Maon erinäisiä poliittisia fraaseja ja mietelmiä. Tarkoituksena oli vahvistaa Mao-kulttia, jota tuettiin monin eri tavoin, muun muassa kuvitteellisella ''Lei Fengin''
Mao itse oli Suuresta harppauksesta lähtien sivussa julkisuudesta ja vetäytyi siitä hetkeksi kokonaan vuoden 1965 lopulla ottaen tukikohdakseen [[Shanghai]]n. Samaan aikaan hänen vaimonsa [[Jiang Qing]] oli kehitellyt teoriaa kansan omasta vallankumouksesta. Jiangin sisäpiiriläinen julkaisi pian Maon julkisuudesta vetäytymisen jälkeen purevan hyökkäyksen [[Ming-dynastia]]sta kertovan näytelmän ohjannuta [[Wu Han]]ia kohtaan, syyttäen näytelmän kiistäneen Maon ajattelun peruslähtökohdat. Lin Biao määritteli Maon ajattelun periaatteeksi, että massat, eivät ”tekopyhät” [[älymystö|intellektuellit]], ovat historiallisen ja yhteiskunnallisen muutoksen perusvoima.
| |||