Ero sivun ”Kouluratsastus” versioiden välillä

[[Tiedosto:Aveger show06-1-.JPG|thumb|upright|Kouluratsastusta: laukka.]]

'''Kouluratsastus''' on [[ratsastus|ratsastuslaji]], jossa ratsukko eli [[hevonen|hevosen]] ja ratsastajan yhdistelmä pyrkii suorittamaan sileällä radalla ennaltamäärätyt liikesarjat mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti siten, että ratsastajan ja hevosen vuorovaikutus on eleetöntä ja katsojan silmään lähes näkymätöntä. Kouluratsastus on yleinen [[FEI]]|FEI:n]] alainen kilparatsastuslaji ja myös [[olympialaiset|olympialaji]].

Kouluratsastuksen kansainvälinen nimi juontuupohjaa [[ranskan kieli|ranskankielisestäranskankieliseen]] verbistäverbiin ''dresser'', kouluttaa;’kouluttaa’. useimmissaUseimmissa eurooppalaisissa kielissä lajin nimi juontuukinjuontuu tästä sanasta, esimerkiksi ([[englannin kieli|engl.englannin]] ja [[ranskan kieli|ransk.ranskan]] ''dressage'', [[saksan kieli|saks.saksan]] ''Dressurreiten'', ja [[ruotsin kieli|ruots.ruotsin]] ''dressyr''). Myös suomeksi lajia on vanhastaan kutsuttu myös "dresyyriksi"”dresyyriksi”.

Kouluratsastusta pidetään eurooppalaisessa ratsastusperinteessä kaiken ratsastuksen perustana, ja jonkintasoinen kouluratsastusharjoittelu (jota etenkin [[esteratsastus|esteratsastajat]] usein kutsuvat "sileällä”sileällä työskentelyksi"työskentelyksi”) onkin osa lähes jokaisen ratsukon työskentelyä. Kouluratsastuksen tavoitteena on FEI:n kilpailusääntöjen mukaan tehdä hevosesta "joustava”joustava, irtonainen ja notkea sekä toisaalta luottavainen, tarkkaavainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa"ratsastaa”. Näiden tavoitteiden kannalta on tärkeää, että hevonen käyttää liikkuessaan koko lihaksistoaan oikeaoppisesti kantaen suurimman osan painosta takajaloillaan. Kouluratsastusliikkeet eivät näyttävyydestään huolimatta ole itsetarkoituksellisia "temppuja"”temppuja”, vaan lajin tavoitteisiin nähden hyödyllisiä harjoituksia. Oikein suoritettuina ne myös osoittavat, että tavoitteisiin on päästy.

Eri askellajeissa esitettäviä liikkeitä ovat muiden muassa [[pohkeenväistö]], [[avotaivutus]], [[sulkutaivutus]] ja muut hevosen notkeutta lisäävät liikkeet. Vaativimmilla tasoilla esitetään muun muassa [[piruetti (ratsastutratsastus)|laukkapiruetteja]] (eli käännöksiä laukassa takajalkojen ympäri) puolikkaina ja kokonaisina, [[piaffeapiaffe]]a eli erittäin koottua ravia paikalla, [[passageapassage]]a eli liitoravia sekä [[laukanvaihto]]ja sarjoina esimerkiksi joka toisella tai joka askeleella. Vapaaohjelmissa saatetaan esittää myös sellaisia epävirallisempia liikkeitä kuin piruetti piaffessa tai [[espanjalainen käynti]]. Itse askellajien ja liikkeiden lisäksi niiden välisiin [[siirtyminen (ratsastus)|siirtymisiin]] kiinnitetään suurta huomiota.

Kouluratsastuskilpailuiden helppojen luokkien ohjelma ratsastetaan 20 x× 40 mmetrin kentällä, vaativien ja vaikeiden luokkien ohjelmat sekä kansainväliset ohjelmat 20 x× 60 mmetrin kentällä. Etenkin kansainvälisissä kilpailuissa ratsastetaan nykyisin monenlaisten ohjelmien lisäksi myös ''kür''-luokkia, joissa kilpailijat esittävät luokan vaikeustasoa vastaavan vapaaohjelman musiikin tahtiin. [[olympialaiset|Olympialaisissa]] ja mestaruuskilpailuissa finaali ratsastetaan kürina. Kouluratsastusohjelmassa on lukuisia arvostelukohtia, joista 3–5 tuomaria antaa pisteitä asteikolla 0–10 (10 erinomainen, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 melko hyvä, 6 tyydyttävä, 5 välttävä, 4 heikko, 3 melko huono, 2 huono, 1 erittäin huono ja 0 ei esitetty). 9 katsotaan jo poikkeuksellisen hyväksi pistemääräksi, ja täyttä kymmentä pistettä annetaan hyvin harvoin. Eri liikkeiden lisäksi pisteitä jaetaan yleisarvosanoina myös hevosen liikkeiden laadusta, hevosen kuuliaisuudesta sekä ratsastajan istunnasta ja apujen käytöstä. Yhteenlasketut pisteet ratkaisevat voittajan. 80 %prosentin osuutta tietyn ohjelman korkeimmista mahdollisista yhteispisteistä pidetään eräänlaisena haamurajana, jota kovin moni ratsastaja ei huipputasollakaan ylitä.

Kouluratsastajan kilpailuasu on hyvin muodollinen. Aivan pienimuotoisissa, alemman tason tai lapsi- tai junioriratsastajien kilpailuissa ei välttämättä vaadita muuta kuin siisti ratsastusasu mielellään vaaleiden [[ratsastushousut|ratsastus­housujen]] kanssa. Aivan alimpia tasoja lukuun ottamatta ratsastajan on käytettävä [[kannuskannukset|kannuksia]]. Pitkän tukan on oltava kiinni siististi; usein käytetään [[hiusverkko]]a.