Ero sivun ”Gnjozdovo” versioiden välillä

'''GnezdovoGnjozdovo''' ({{k-ru|Гнёздово}}) on arkeologinen kohde lähellä GnezdovonGnjozdovon kylää [[Smolenskin alue|Smolenskin alueella]] [[Venäjä]]llä. Alueella on hyvin paljon slaavien ja [[varjagit|varjagien]] muinaisia esineitä. Alue on luokiteltu muinaiseksi mäkilinnaksi (''Gorodištše'') ({{k-ru|Городище}}).

GnezdovoGnjozdovo oli 900-luvulla kenties tärkein kauppapaikka koko [[Viikinkien idäntie]]n varrella <ref>Matka viikinkien maailmaan, s.97</ref>. GnezdovoGnjozdovo kukoisti vuosina [[850]] - [[1000]].

GnezdovonGnjozdovon alue oli suuruudeltaan 17,5 hehtaaria. Sen suuruutta voi verrata muihin mahtaviin viikinkikaupunkeihin [[Hedeby| Hedebyhyn]] 24 hehtaaria, [[Birka]] oli 13 ha ja [[Dublin]]in 12 ha <ref>''The New Cambridge Medieval History''. Cambridge University Press, 2000. Page 90.</ref> GnezdovonGnjozdovon alueelta on löydetty noin 4.000 hautapaikkaa <ref name=natgeo>{{cite journal |last=Jordan |first=Robert Paul |title=When the Rus Invaded Russia: Viking Trail East. |journal=National Geographic |date=March 1985 |publisher=National Geographic Society |volume=167 |issue=3 |pages=278-317. }}</ref> . Niistä noin 2.000 on vielä jäljellä. Ne ovat kahdeksassa eri hautakumpuryhmässä (kurgaaneissa). Näistä noin 1.300 on tutkittu vuodesta 1874 lähtien. GnezdovonGnjozdovon asukkaiden kansallisuudesta on pitkään kiistelty. Varjagien hautoja on löydetty noin 40, mutta 19 hautaa 20:stä oli [[Krivitšit|krivitšien]] sekä baltien hautoja. Suurin osa arkeologisista löydöistä on taloustavaroita ja ruukkuja.

GnezdovoGnjozdovo sijaitsee [[Väinäjoki|Väinä-]] ja [[Dnepr|Dnepr-jokien]] vedenjakajien kupeessa. Siinä [[Svinets]] ja muutamat muut pikkujoet laskevat vetensä Dnepriin. GnezdovoGnjozdovo kukoisti nimenomaan etelään [[Konstantinopoli|Konstantinopoliin]], länteen [[Väinäjoki|Väinäjoen]]sekä pohjoiseen [[Ilmajärvi|Ilmajärvelle]] menevien kauppareittien solmukohtana. Ilmajärveltä sinne pääsi Lovatjokea pitkin etelään maakannakselle, jonka luona laivat vaihdettiin tai vedettiin vetotaipaleita pitkin seuraavaan vesistöön. Tällä tavoin päästiin [[Väinäjoki|Väinäjoen]] kautta [[Dnepr]]illeDneprille. Dnepr tarjosi suoran, joskin myös pitkän ja vaarallisenkin yhteyden [[Mustameri| Mustallemerelle]] ja [[Bysantti]]in. GnezdovostaGnjozdovosta pääsi myös [[Oka]] |Oka-joen]] kautta [[Volga]]n vesistöön kohti [[Kaspianmeri|Kaspianmerta]]. GnezdovoGnjozdovo oli myös oiva suoja- ja lepopaikka lännestä (Väinäjoelta) ja pohjoisesta (Lovatjoelta) tuleville varjageille ennen vaarallista matkaa etelään. <ref>''A Comparative Study of Thirty City-State Cultures'' (ed. by [[Mogens Herman Hansen]]). Kgl. Danske Videnskabernes Selskab, 2000. Page 265.</ref>

Vuonna [[882]] GnezdovonGnjozdovon valtasi Novgorodin ruhtinas [[Oleg Viisas]] ja liitti sen [[Kiovan Venäjä]]än.

GnezdovoGnjozdovo rupesi taantumaan 1000-luvun alussa yhdessä muiden [[Viikinkien idäntie]]n kaupunkien kanssa. 1000-luvun loppuun mennessä GnezdovonGnjozdovo oli kauppakaupunkina kokonaan korvannut viereinen Smolensk.

==Gnezdovo jaGnjozdovoja Smolensk==

Tutkijat eivät ole vielä päässeet täysin yksimielisyyteen siitä, miten GnezdovoGnjozdovo ja Smolensk (muinaisskandinaaviksi: ''Smaleskja'') ovat suhteessa toisiinsa. Nestorin kronikassa GnezdovoGnjozdovo mainittiin nimellä Velikograd (suuri kaupunki ja paljon asukkaita).<ref>Nestorin kronikka</ref> GnezdovonGnjozdovon alue on 5 kmkilometriä pitkä molemmin puolen Dnepr-jokea. Muinaisskandinaavisissa teksteissä se mainitaan nimellä Sýrnes.

Yhden teorian mukaan GnezdovoGnjozdovo oli nykyisen Smolenskin edeltäjä. Smolenskista arkeologit ovat löytäneet ensimmäisiä jäänteitä 1000-luvun alusta. Heidän mukaansa Smolenskin vahvistuminen liittyy nimenomaan GnezdovonGnjozdovo taantumiseen. Hallinnollinen keskus siirtyi Smolenskiin Venäjän siirtyessä kristinuskoon [[Vladimir Suuri | Vladimir Suuren]] aikana.<ref>Булкин В.А., Лебедев Г.С. Гнездово и Бирка (к проблеме становления города). GnezdovonGnjozdovon ja Birkan taantuminen. // Культура средневековой Руси. Leningrad, 1974.</ref>

Toisen teorian mukaan Smolensk ja GnezdovoGnjozdovo elivät rauhallisesti rinnakkain 900-luvulla <ref>В. Я. Петрухин, Т. А. Пушкина. К предыстории древнерусского города. // История СССР, №4. Moscow-Leningrad, 1979. Pages 100-112.</ref> Tämän teorian mukaan GnezdovoGnjozdovo oli [[Kiova]]n varjagiruhtinaiden alaisuudessa pitämässä [[Krivitšit|krivitšejä]] loitolla. Niin kauan kuin varjagit hallitsivat siellä, niin tämä oli hyvin ymmärrettävissä. Viereinen Smolensk oli slaavilaisten [[Krivitšit|krivitšien]] hallitsema, jossa heidän hallintonsa kokoontui. Vladimir Suuri perusti oman ruhtinaskunnana pojalleen ja antoi hänelle Smjadin linnan Smolenskin läheltä vuonna 1015 <ref> [[Nestorin kronikka]].</ref>

GnezdovoGnjozdovo nimi on ilmeisesti tullut slaavilaisesta sanasta "gnezdo". Se mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvun asiakirjoissa. Historijoitsijat kiistelevät siitä, mikä oli paikan alkuperäinen nimi. Jotkut sanovat Gnezdovon olevan Smolenskin edeltäjän. Heidän mukaansa Bysantin keisari [[Konstantinos VII]] viittasi GnezdovoonGnjozdovoon, kun hän mainitsi Smolenskin De Administrando Imperio-teoksessaan 900-luvun alussa <ref>De Administrando Imperio</ref>. ''[[Nestorin kronikka]]'' mainitsee Smolenskin aiemmin, kun viikingit Askoldin ja Dirin johdolla hyökkäsivät [[Kiova]]an vuonna [[867]]. Silloin he eivät pystyneet valtaamaan Gnezdovoa, koska se oli hyvin linnoitettu ja hyvin runsasväkinen.

Vasmer ja muut etymologit sanovat nimen Smolensk tulevan Smolnja-joesta, joka viittaa mustaan multaan tai tervaan. Tatiana Jacksonin teorian mukaan GnezdovonGnjozdovon alkuperäinen nimi '''SvinechskSvinetšk''' (Свинеческъ) tulee Svinets-joesta. Joen nimi näyttäisi viittaavan venäläiseen sanaan svinets (eli sika) ja koska GnezdovoGnjozdovo sijaitsi niemellä, niin Jackson on tunnistanut tästä nimen '''Sýrnes''' ("sian niemeke" muinaisskandinaavilla), joka oli yksi seitsemästä tai kahdeksasta rikkaasta kaupungista [[Gardariki]]ssa vanhan viikinkien saagan (Hauksbók) mukaan.<ref> Austr i Gordum, s 72-74.</ref>

GnezdovonGnjozdovon alue löydettiin sattumalta vuonna [[1867]]. Moskova-Varsova-rautatien maatöissä löydettiin hopeisia ja pronssisia koruja, jäänteitä rautamiekasta sekä arabien rahoja 900-luvulta. 7 rahakätköä [[Bysantti|Bysantin]] ja arabien kolikoita sekä bysanttilainen lautanen, jossa on myyttisen tarueläimen Simarglin kuva, todistavat kukoistavasta kaupankäynnistä Dneprin varrella. Metalliesineistä tärkeimpiä ovat kypärät, taistelukirveet, [[Karolingit|karolingien]] miekka sekä nuolet. Mielenkiintoisimpia löytöjä ovat kuparikädensijalla olevat partaveitset sekä sakset, jotka ovat kenties varhaisimmat koko Itä-Euroopassa. Kaikkein odottamattomin löytö oli [[Kertš]]in ruukku, jossa oli kirjoitusta [[Muinaiskirkkoslaavi]]n kielellä. Tutkijat huomasivat siinä kirjoituksen sinappi (''gorušna'') [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillisin kirjaimin]]. Ruukussa oli säilytetty sinappia. Tästä tulkinnasta on myös muita mielipiteitä <ref>[[Roman Jakobson]], Linda R. Waugh, Stephen Rudy. ''Contributions to Comparative Mythology''. Walter de Gruyter, 1985. Page 333.</ref>. Vanhimmat kolikot alueelta ovat vuodelta 295 [[Islamilainen kalenteri|islamilaisen kalenterin]] mukaan eli vuonna 906/907 jaa.

* [http://www.gnezdovo.com GnezdovoGnjozdovo-sivusto]{{ru}}

* [http://gnezdovo-museum.ru/ GnezdovoGnjozdovo-museosivusto]{{ru}}

* [http://lenta.ru/articles/2012/08/17/gnezdovo/ Varjagien pesä -sivu kaivauksista GnezdovossaGnjozdovossa]{{ru}}