Versio 20. maaliskuuta 2014 kello 19.59 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta kh, wl ← Vanhempi muutos		Versio 21. maaliskuuta 2014 kello 08.48 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta luokat, viitteet, kh Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Galiz20.gif\|thumb\|300px\|Galitsia osana Puolaa ja Ukrainaa]] '''Galitsia''' ({{k-uk\|Галичина\|Halytšyna}}, {{k-pl\|Galicja}}, {{k-ru\|Галиция\|Galitsija}}, {{k-de\|Galizien}}) on historiallinen maakunta nykyisen [[Ukraina]]n ja [[Puola]]n alueella. Ukrainasta siihen kuuluvat ''Itä-Galitsiassa'' eli aiemmalla ''Puna-Venäjällä''<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0545.html Pieni Tietosanakirja (Otava, 1925–28)]. Runeberg.org.</ref> olevat nykyiset [[Lviv]]in, [[Ivano-Frankivsk]]in sekä [[Ternopil]]in alueet. Itä-Galitsian raja lounaassa on [[Karpaatit\|Karpaattien]] vuoristo. Galitsia on osa historiallista [[Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta]]a. Myöhemmin se kuului Puolaan, mutta joutui 1700-luvulla [[Puolan jaot\|Puolan jaoissa]] pääosin [[Itävalta\|Itävallalle]], jossa se muodosti oman hallintoalueen, [[Galitsian ja Lodomerian kuningaskunta\|Galitsian ja Lodomerian kuningaskunnan]]. Pienempiä osia aikaisemmasta Galitsiasta joutui myös [[Preussin kuningaskunta\|Preussin kuningaskunnalle]] ja [[Venäjän keisarikunta\|Venäjän keisarikunna]]lle.<ref name=omh>{{Kirjaviite \| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa\| Julkaisija = \| Vuosi = 1983\| Tekijä = Anders Røhr\| Suomentaja = Laura Kolbe\| Luku = \| Sivu = 73\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Isbn =951-1-07458-X}}</ref> Rivi 18: Keisari [[Frans Joosef]] alkoi vuodesta 1909 hallita valtakuntaa valtiopäivistä riippumatta hallitsijan asetuksin. Vuonna 1914 hän lakkautti Reichsratin kokonaan. Noihin aikoihin, [[ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisen maailmansodan]] edellä ja sen aikana, Venäjä pyrki edistämään [[panslavismi\|panslavistista]] ideologiaa, joka suuntautui etenkin Itävalta-Unkaria vastaan. Galitsiassa se vetosi erityisesti ukrainalaisiin, mutta ei maakunnan puolalaisiin, joka Puolan jakojen vuoksi suhtautui kielteisesti myös Venäjään ja Preussiin. Vuonna [[1914]] Itävallan keisari Franz-Josef antoi hajottaa Reichsratin. === ~~Puolueita~~Galitsian puolueita === Vuoden 1895 maakuntapäiväuudistuksen aikoihin perustettiin ''Puolalainen kansanpuolue'' ajamaan lähinnä talonpoikien ja maaseudun asiaa. Vuonna [[1892]] perustettiin [[Ignacy Daszyński]]n johdolla [[Galitsian sosialidemokraattinen puolue]]. Vuonna 1897 ~~siitä~~ ukrainalaiset erosivat siitä ja perustivat oman sosialidemokraattisen puolueensa. Galitsian sosialidemokraattiseen puolueeseen jääneet puolalaiset puolestaan liittyivät Itävallan hallitseman Puolan koko alueella toimineeseen Puolan sosialidemokraattiseen puolueeseen. Puolalaisten keskuudessa laajalti kannatettu, mutta kielletty ''Kansallisdemokraattinen puolue'' perusti vuonna 1904 alaorganisaation Galitsiaan. Vuosina [[1908]]-[[1911]] perustettiin maanalaisia Itävallan vastaisia sotilaallisia järjestöjä, kuten ''Aktiivisen taistelun liitto''. Vuonna 1912 puolueet perustivat itsenäisyyspuolueiden liiton, joka ilmoitti pyrkivänsä Itävallan viranomaisille vain Venäjän hallussa olevan Puolan osien itsenäisyyteen. == Lyhyt itsenäisyys, liitto Ukrainan kanssa ja liittäminen Puolaan == Itsenäinen [[Länsi-Ukrainan kansantasavalta]] julistettiin perustetuksi [[1. marraskuuta]] [[1918]] ~~julistettiin~~ Lvivissä. ~~itsenäinen [[Länsi-Ukrainan kansantasavalta]], joka~~Se käsitti Galitsian lisäksi myös Transkarpatian ja [[Bukovina]]n. Se joutui välittömästi sotaan [[entente]]n kannattamia puolalaisia vastaan Galitsiasta sekä [[Romania]]a vastaan Bukovinasta. Asemiensa vahvistamiseksi Länsi-Ukrainan kansantasavalta solmi [[1919]] liiton Ukrainan kansantasavallan kanssa, joka kuitenkin pyrki rauhaan Puolan kanssa luovuttamalla Galitsian ja muun Länsi-Ukrainan Puolalle käydäkseen paremmin ententen tuella sotaa Neuvosto-Venäjää ja Etelä-Venäjän valkoista armeijaa vastaan. Neuvosto-Venäjän ja Puolan vuonna 1921 solmiman [[Riian rauha]]nsopimuksen mukaisesti koko Galitsia tuli kuulumaan Puolaan. [[Toinen maailmansota\|Toisen maailmansodan]] alkuvaiheessa [[Saksa]] ja [[Neuvostoliitto]] jakoivat keskenään Puolan ja myös Galitsian. Sen Neuvostoliittoon liitetty osa jäi pääpiirteissään sodan jälkeenkin kuulumaan Neuvostoliittoon ja [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta\|Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan]], mutta natsi-Saksan miehittämä osa palautettiin sodan jälkeen uudestaan itsenäistyneelle Puolalle. Näin myös Lvivin kaupunki siirtyi Puolalta Neuvosto-Ukrainaan ja sittemmin osaksi itsenäistynyttä Ukrainaa. Kaupungin puolalaiset asukkaat siirrettin nyky-Puolaan sodan päätyttyä.{{lähde\|20.3.2014}} Rivi 34: ==Viitteet== * [http://www.jewishgalicia.net Jewish Galicia & Bukovina]. Haifan yliopisto. Viitattu 21.3.2014. {{en}} * [http://halychyna.org/ Halychyna.org] {{uk}} Rivi 42: [[Luokka:Puolan maantiede]] [[Luokka:Ukrainan maantiede]] [[Luokka:Puolan historia]] [[Luokka:Ukrainan historia]]

Ero sivun ”Galitsia” versioiden välillä