Ero sivun ”Mäntyharjun reitti” versioiden välillä

'''Mäntyharjun reitti''' on [[järvireitti]] [[Kymijoen vesistö]]ssä [[Etelä-Savo]]n ja [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakson maakuntien]] alueella. Se sijaitsee Kymijoen vesistön läntisen pääosan eli [[Päijänne|Päijänteeseen]] laskevien reittien ja [[Vuoksen vesistö]]n välissä. Järvireitin suurin järvi on [[Puula]], mutta reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä. Reitti laskee [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]], joka on viimeinen suuri järvi [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun varrella ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] pohjoispuolella. Täällä reitin osuus Kymijoen kokonaisvesimäärästä on noin 13 % ja keskivirtaama 33 m³/s.{{lähde|19.3.2014}} Vesistön koskialueista on 16 % suojeltuja. Vuohijärven itäpuolella sijaitsee [[Repoveden kansallispuisto]].

Mäntyharjun reitillä on yhteensä yli 20 koskea, joista osa on kunnostettu kalastus- ja virkistyskäyttöön. [[Läsäkoski]] oli Mikkelin pitäjän ainoa lohenpyyntipaikka ja 1840-luvulla koskeen perustettiin mylly (lopetettiin 1950-luvulla) ja sahalaitos (lopetettu 1939). Laitokset työllistivät enimmillään 400 henkilöä. Kalanviljelyslaitos oli toiminnassa vuosina 1931-1968.

Kissakoskeen rakennettiin kanava 1850-luvulla, Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo olivat toiminnassa vuosina 1907-1920 ja tulipalon jälkeen Kissakosken puuhiomo vuosina 1922-1939. Kaplan- turbinilla toteutettu vesivoimalaitos valmistui 1932. Hiomon toiminan loputtua 1939 sähköntuotantoon valjastettiin päärakennuksessa oleva Francis- turbiini v. 1942 ja niihin tilohin perusti Suur-Savon Sähkö Oy 2000-luvulla sähkönäyttelyn. Tehdasrakennuksen tilossa toimii myös pienyrityksiä.{{lähde|19.3.2014}}