Ero sivun ”Cixi” versioiden välillä

1 539 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
lis.
(tarkemmat tiedot alkuun, pääasiat johdantoon)
(lis.)
'''Kiinan leskikeisarinna Cixi''' (慈禧太后, [[Wade-Giles]]: '''Tzu-hsi'''; [[29. marraskuuta]] [[1835]] [[Peking]] – [[15. marraskuuta]] [[1908]] [[Peking]]) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista [[Kiinan historia]]ssa [[Qing-dynastia]]n aikana. Hän oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari [[Xianfeng]]in jalkavaimo, vuosina 1861–1875 hallinneen keisari [[Tongzhi]]n äiti ja vuosina 1875–1908 hallinneen keisari [[Guangxu]]n adoptioäiti. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän sai todellisen vallan käsiinsä ja hallitsi Kiinaa vanhoillisen hovin klikin tukemana.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/612105/Cixi Cixi] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 16.3.2014.</ref>
 
Hän kasvoi tavallisessa [[Mantšut|mantšuperheessä]],<ref name="LIFE">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sacu.org/cixi.html | Nimeke=The Life of Empress Cixi| Julkaisija= China Now magazine}}</ref> mistä Qing-dynastian seitsemäs keisari Xianfeng poimi hänet jalkavaimokseen. Hän nousi nopeasti jalkavaimoista tärkeimmäksi, ja synnytti keisarille pojan, kun varsinainen keisarinna [[Ci'anCi’an]] sai vain tyttäriä. Koska Cixi synnytti kruununperijän, hän sai keisarin kuoleman jälkeen arvonimekseen leskikeisarinna Cixi, vaikka ei ollut koskaan ollut varsinainen keisarinna.
 
== Cixi sijaishallitsijana ==
 
Keisarin kuoleman jälkeen [[Kielletty kaupunki]] jakaantui kahden perijättären kesken siten, että entinen keisarinna Ci'an hallitsi kaupungin itäosaaa (ja häntä kutsuttiinkin itäiseksi leskikeisarinnaksi) kun taas Cixi piti hallussaan palatsialueen länsiosaa, ja häntä kutsuttiin ''Läntiseksiläntiseksi Leskikeisarinnaksi''leskikeisarinnaksi. Keisari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja koska kruununprinssi oli alaikäinen, hän oli ryhtynyt järjestelyihin sijaishallitsijan järjestämiseksi. Tulevat leskikeisarinnat, ennen kaikkea Cixi, kaappasivat kuitenkin itselleen vallan yhdessä prinssi [[Gong (prinssi)|Gongin]] kanssa, joka oli edesmenneen keisarin velipuoli. Aluksi nimellisenä keisarina toimi Cixin alaikäinen poika Tongzhi, joka jäi historiaan [[Tongzhi-restauraationrestauraatio]]n ansiosta. TongzhinCixin jälkeenaikana CixiKiina nostattijoutui valtaankohtaamaan sisarensasisäisiä pojanja Guangxun,ulkoisia jonkamuutospaineita. hänJapanista adoptoikantautui Tongzhintietoja [[Meiji-restauraatio]]sta. Kiinassa puhkesi [[Taiping-kapina]] (1856–1860), joka kuitenkin velipuoleksikukistettiin.
 
Cixin, Ci'anin ja Gongin sijaishallinto päättyi virallisesti vuonna 1873, jolloin Tongzhista tuli täysi-ikäinen, mutta Cixi säilytti edelleen merkittävän vaikutusvallan. Tongzhin kuoltua vuonna 1875 Cixi järjesti uudeksi hallitsijaksi kolmivuotiaan sisarenpoikasa Guangxun, jonka hän myös adoptoi. Joskin prinssi Gong toimi nimellisenä sijaishallitsijana, Cixi ja Ci'an jakoivat todellisuudessa vallan vuoteen 1881, jolloin Ci'an kuoli. Kolme vuotta myöhemmin Cixi erotti myös Gongin, ja sai sen jälkeen vallan yksin käsiinsä. Keisari Guanxun tultua täysi-ikäiseksi vuonan 1889 Cixi vetäytyi nimellisesti viettämään yksityiselämää palatsiinsa, mutta vaikutti edelleen päätöksentekoon järjestämällä erään sukulaisensa keisarin puolisoksi. Kun keisari Guangxu vuonna 1898 käynnisti [[Sadan päivän uudistus|sadan päivän uudistuksena]] tunnetun yrityksen modernisoida radikaalisti Kiinan hallintoa ja yhteiskuntaa, Cixi toteutti konservatiivisten virkamiesten ja sotilaiden tukemana vallankaappauksen, joka palautti hänet sijaishallitsijan asemaan ja maan todelliseen johtoon. Guanxu jäi yhä nimelliseksi hallitsijaksi, mutta kaikki uudistuslait kumottiin.<ref name="brit" /><ref>Risto Kari: ''Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3'', s. 102. Tammi. Helsinki 2001.</ref>
Cixin kuollessa vuonna 1908 valta siirtyi viimeiseksi jääneelle keisari [[Pu Yi]]lle, joka oli Guangxun veljenpoika.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.radio86.fi/kaikkea-kiinasta/valtio-historia/dynastiat/8733/leskikeisarinna-cixi-osa-142?comment=1 | Julkaisija=Radio86.fi | Nimeke= Leskikeisarinna Cixi | Tekijä = Leino, J. }}</ref>
 
[[Boksarikapina]]n ollessa huipussaan kesällä 1900 ja kapinallisten piirittäessä länsimaiden lähetystökorttelia Pekingissä Cixi päätti asettua kapinallisten tueksi ja painosti Kiinan hallitusta julistamaan sodan länsivalloille. Kahdeksan ulkovallan inetrventio päättyi kuitenkin nopeasti Pekingin valtaukseen ja Cixi joutui pakenemaan pääkaupungista. Nöyryyttävä rauhansopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1901.<ref>Kari 2001, s. 105.</ref> Cixi palasi Pekingiin seuraavana vuonna.<ref name="brit" /> Cixin kuollessa vuonna 1908 valta siirtyi viimeiseksi jääneelle keisari [[Pu Yi]]lle, joka oli Guangxun veljenpoika.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.radio86.fi/kaikkea-kiinasta/valtio-historia/dynastiat/8733/leskikeisarinna-cixi-osa-142?comment=1 | Julkaisija=Radio86.fi | Nimeke= Leskikeisarinna Cixi | Tekijä = Leino, J. }}</ref>
Cixin hallitusajan suurin rakennuskohde oli [[Kesäpalatsi (Peking)|Kesäpalatsi]], jonka uudelleenrakennus alkoi vuonna 1880, silloin palatsin alue käsitti noin 290 hehtaaria. Palatsi oli poltettu englantilais-ranskalaisten joukkojen johdolla vuonna 1860. Palatsi on vajaat kymmenen kilometriä Kielletystä kaupungista, ja Cixi vetäytyi asumaan sinne kun Guangxu tuli täysi-ikäiseksi. Liittolaistensa avulla Cixi pysyi kuitenkin koko ajan kiinni vallassa.
 
Cixin hallitusajan suurin rakennuskohde oli [[Kesäpalatsi (Peking)|Kesäpalatsi]], jonka uudelleenrakennus alkoi vuonna 1880, silloin palatsin alue käsitti noin 290 hehtaaria. Palatsi oli poltettu englantilais-ranskalaisten joukkojen johdolla vuonna 1860. Palatsi on vajaat kymmenen kilometriä Kielletystä kaupungista, ja Cixi vetäytyi asumaan sinne kun Guangxu tuli täysi-ikäiseksi. Liittolaistensa avulla Cixi pysyi kuitenkin koko ajan kiinni vallassa.
Cixin aikana Kiina joutui kohtaamaan sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita. Japanista kantautui tietoja [[Meiji-restauraatio]]sta. Kiinassa puhkesi [[Taiping-kapina]] (1856 - 1860) ja [[boksarikapina]] (1899 - 1901). Boksarikapinan jälkeen maa joutui maksamaan sotakorvauksia ja myöntymään uudistuksiin, jotka antoivat ulkovalloille enemmän oikeuksia ja toivat Kiinaa lähemmäksi tasavaltalaista hallintoa.
 
Keisarinna tunnetaan hyvin yltäkylläisyydestään. Hänen jäämistössään oli esimerkiksi 3000 laatikkoa "arkikoruja".<ref>[http://shop.nationalgeographic.com/product/1159/4079/107.html National Geographic Shop]</ref> Yhdellä aterialla hanellä saattoi olla 150 ruokalajia.<ref name="LIFE"/>