Avaa päävalikko

Muutokset

2 438 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
tuotu osia tekniikan historia artikkelista, lähteen lisäys
[[Kuva:CharlesBabbage.jpg|thumb|Charles Babbage.]]
'''Charles Babbage''' ([[26. joulukuuta]] [[1791]] – [[18. lokakuuta]] [[1871]]) oli [[englanti]]lainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta [[tietokone]]esta. Babbage ei saanut kuitenkaan koskaan yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. VuonnaBabbagen 1823yhteistyökumppani Babbage sai Isoon-Britannian hallitukselta suuren apurahan, jonka turvin hän aloittioli [[differenssikoneAda Lovelace]] numero 1 rakentamisen. VuonnaYhdessä 1832he hallituspystyivät lakkasikeskustelemaan rahoittamastasellaisista koneentietotekniikan rakentamista,käsitteistä jolloinkuin valmiinalaskenta[[operaatio]] olija osakokonaisuuksia[[Muuttuja koneen toiminnan esittelemiseksi. 1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista(ohjelmointi)|muuttuja]], joista yksi toimitettin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteetjotka olivat kuitenkintodellisuutta lianvasta herkkiätoista rikkoontumaansataa ja eivät siten olleetvuotta käyttökelpoisiamyöhemmin.<ref>{{KirjaviiteGleick |sivut Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 33 | Selite = | Julkaisupaikka = | Suom = Veli123-Pekka125</ref> Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.12.2013 | Kieli = Suomi}}
 
</ref> Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.
Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa [[differenssikone]]essa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskassa ja tavannut [[Gaspard de Prony]]n, joka oli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] seurauksena organisoinut [[trigonometria|trigonometristen]] taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta [[logaritmi]]taulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi [[analyyttinen kone|analyyttiseksi koneeksi]] kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Vuonna 1832 hallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.<ref>Wiio 2007, s.215-224</ref>
 
Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin Harwardin yliopistolle 1886. Yli puolivuosisataa myöhemmin sen löysi [[Howard Aiken]]. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan IBM:n pääjohtajan [[Thomas J. Watson]]in kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.<ref>Wiio 2007, s.215-224</ref>
 
1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin lian herkkiä rikkoontumaan ja eivät siten olleet käyttökelpoisia.<ref>Chaline sivu 33</ref> Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.
 
Vuonna 1854 Babbage kehitti tilastollisen menetelmän, jolla sai murrettua [[Vigenére]]-salauksen. Tätä ei kuitenkaan julkaistu, joten Britannia saattoi avata salattuja viestejä [[Krimin sota|Krimin sodassa]]. Tämän vuoksi kunnia keksinnöstä meni Kasiskille vuonna 1863. Babbage oli [[Royal Society]]n jäsen.
 
Tätä nykyä Charles Babbage tunnetaan ”tietokonelaskennan isänä”.
 
== Katso myös ==
* [[Analyyttinen kone]]
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Commons-rivi}}
 
== Viitteet Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 33 | Selite = | Julkaisupaikka = | Suom = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.12.2013 | Kieli = Suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gleick, James | Nimeke = Informaatio | Vuosi = 2013 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Art-House| Tunniste = ISBN 978-951-884-498-6 | Viitattu = 15.3.2014 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Wiio, Antti | Nimeke = Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Tecnologos Oy / Deltakirjat | Tunniste = ISBN 978-951-96141-2-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.3.2012 | Kieli = }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
6 235

muokkausta