Ero sivun ”Partitiivi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 13920507, jonka teki 82.215.245.31 (keskustelu) ei ole, ks. esim. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=998
selvennys nykykielen -tta-partitiivista.
Rivi 5:
[[Suomen kieli|Suomessa]] partitiivi on laajentanut tehtäviään yleiseksi epämääräisyyden tai rajaamattoman määrän ilmaisimeksi. Ns. eksistentiaalilauseissa myös kieliopillinen [[subjekti]] voi olla partitiivissa: '''''Autoja''' seisoo pihalla.''
 
Partitiivin tunnuspääte on suomessa ''-a, -ä, -ta, -tä''. Sanan alkuperäinen konsonanttiloppuisuus voi tuottaa partitiivimuotoon ''-tta/-ttä'', ja nykykielessä sanatyypin "sade/tuote" partitiivin päätteeksi onkin mahdollista hahmottaa myös ''-tta/ttä.''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=59 | Nimeke =Iso suomen kielioppi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 12.3.2014 }}</ref> Se on alkuaan ollut erosijan, ns. [[separatiivi]]n pääte. Vanha paikallissijamerkitys näkyy yhä esimerkiksi [[adverbi|adverbeissa]] ''ulkoa, kotoa''. Tästä syystä partitiivi luetaan joskus ns. yleisiin paikallissijoihin.
 
Samantapaisia kehityksiä erosijaisuudesta ("jostakin pois") osaobjektin tai rajaamattoman määrän ilmaisutavaksi tunnetaan muissakin kielissä, esimerkiksi ranskan ''de''-preposition käytössä: ''Je mange du pain'' 'syön leipää'.
Rivi 30:
* Irrallisissa sanonnoissa: Voi ''sitä pikku ressukkaa''! Hyi ''sinua''! Tuuti ''lasta''.
* Paikan ilmaisut ''kaukaa, kauempaa, ulkoa, kotoa, vastapäätä'' luetaan joskus partitiiviksi, mutta kielihistoriallisesti kysymyksessä on jäänne uralilaisen kantakielen [[separatiivi]]-nimisestä paikallissijasta.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{Sijamuodot}}