Versio 12. maaliskuuta 2014 kello 22.04 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 239 muokkausta Kumottu muokkaus 13920507, jonka teki 82.215.245.31 (keskustelu) ei ole, ks. esim. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=998 ← Vanhempi muutos		Versio 12. maaliskuuta 2014 kello 22.16 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 239 muokkausta selvennys nykykielen -tta-partitiivista. Uudempi muutos →
Rivi 5: [[Suomen kieli\|Suomessa]] partitiivi on laajentanut tehtäviään yleiseksi epämääräisyyden tai rajaamattoman määrän ilmaisimeksi. Ns. eksistentiaalilauseissa myös kieliopillinen [[subjekti]] voi olla partitiivissa: '''''Autoja''' seisoo pihalla.'' Partitiivin ~~tunnus~~pääte on suomessa ''-a, -ä, -ta, -tä''. Sanan alkuperäinen konsonanttiloppuisuus voi tuottaa partitiivimuotoon ''-tta/-ttä'', ja nykykielessä sanatyypin "sade/tuote" partitiivin päätteeksi onkin mahdollista hahmottaa myös ''-tta/ttä.''<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=59 \| Nimeke =Iso suomen kielioppi \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Viitattu = 12.3.2014 }}</ref> Se on alkuaan ollut erosijan, ns. [[separatiivi]]n pääte. Vanha paikallissijamerkitys näkyy yhä esimerkiksi [[adverbi\|adverbeissa]] ''ulkoa, kotoa''. Tästä syystä partitiivi luetaan joskus ns. yleisiin paikallissijoihin. Samantapaisia kehityksiä erosijaisuudesta ("jostakin pois") osaobjektin tai rajaamattoman määrän ilmaisutavaksi tunnetaan muissakin kielissä, esimerkiksi ranskan ''de''-preposition käytössä: ''Je mange du pain'' 'syön leipää'. Rivi 30: * Irrallisissa sanonnoissa: Voi ''sitä pikku ressukkaa''! Hyi ''sinua''! Tuuti ''lasta''. * Paikan ilmaisut ''kaukaa, kauempaa, ulkoa, kotoa, vastapäätä'' luetaan joskus partitiiviksi, mutta kielihistoriallisesti kysymyksessä on jäänne uralilaisen kantakielen [[separatiivi]]-nimisestä paikallissijasta. ==Lähteet== {{viitteet}} {{Sijamuodot}}

Ero sivun ”Partitiivi” versioiden välillä