Ero sivun ”Monsuuni” versioiden välillä

Sana ''monsuuni'' juontuu [[arabian kieli|arabian]] kielen [[sana]]sta ''mawsim'' ({{k-fi|"vuodenajat"}}).

 

Perimmältään monsuuni syntyy siitä, että [[maaperä|maan]] pinta lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin [[meri|meren]] pinta, koska meressä [[Aurinko|auringon]] [[lämpö]] sekoittuu paksuun kerrokseen ja koska meri heijastaa enemmän [[säteily]]ä kuin maa. Niinpä kesän tullen maa lämpenee nopeammin kuin kylmä meri sen ympärillä, ja maa-alueelle syntyy terminen [[matalapaine]]. [[Paine-erovoima]] saa tuulen puhaltamaan mereltä maalle, se tuo mukanaan [[kosteus|kosteutta]], tuuli kiipeää ylös kohoavaa maastoa, kosteus tiivistyy ja monsuunisateet alkavat. Monsuunin vuodenaikoihin liittyvään vaihteluun ja alueellisiin eroihin vaikuttavat oleellisesti [[Himalaja]]n sijainti ja [[subtrooppinen vyöhyke|subtrooppinen]] [[suihkuvirtaus]], joka vuodenajan mukaan siirtyy Himalajan [[etelä]]- tai [[pohjoinen|pohjois]]puolelle.

 

Kesämonsuuni on [[Etelä-Aasia]]ssa puhaltava vuodenaikaistuuli, jonka suunta on [[meri|mereltä]] [[manner|mantereelle]], ja joka aikaansaa erittäin runsaita [[sade|sateita]].

 

Kesämonsuuni syntyy, kun aurinko paistaa kohtisuoraan mantereen yläpuolella. Maa lämpenee, ja lämmittää yllä olevan [[ilma]]n. Lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. [[Intian valtameri|Intian valtameren]] yllä oleva ilma on viileämpää, sillä [[vesi]] lämpenee hitaammin kuin maa. Näin ollen mereltä alkaa virrata kosteaa ilmaa maalle sen ilman tilalle, joka on kohonnut ylöspäin. Kun kosteat pilvet kohtaavat mantereella, kosteus tiivistyy, ja alkaa sataa.

 

Talvimonsuuni on kirjallisuudessa toisinaan käytetty nimitys lähinnä [[Kiina]]n ja [[Intia]]n seudun kesämonsuunin vetäytymisvaiheelle. Tämä monsuunikierron etulaidan ja siihen liittyvien kuurosateiden siirtyminen etelään näkyy esimerkiksi Kiinan itäosissa varsin selkeästi tilapäisesti sateisempana kautena.