Ero sivun ”Rasismi” versioiden välillä

164 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 88.192.219.46) ja palautettiin versio 13636146 käyttäjältä Savir)
{{Pääartikkeli|[[Rasismi Suomessa]]}}
 
Ssuomessa on päätetty että Tösseä ei saa kiusata eikä syrjiä jos henkilöt näin tekevät heidät voidaa tuomita viiden vuoden ehdottomaan vankeus tuomioon. [[Suomi|Suomessa]] rasismista ei perinteisesti ole keskusteltu laajasti.<ref name="rastas"/><ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122–126.</ref> Kuitenkin esimerkiksi [[Venäjä|venäläisiin]] ja saamelaisiin on kohdistunut pelkoja: kansanperinteestä tunnetaan esimerkiksi [[ryssäviha]]. 1800-luvulla ruotsalaiset, suomenruotsalaiset ja saksalaiset antropologit leimasivat suomenkieliset suomalaiset alemmaksi mongoliseksi tai ”itäeurooppalaiseksi roduksi”. Toisaalta suomalaiset antropologit sovelsivat ulkomailta lainaamiaan hierarkisoivia rotuoppeja saamelaisiin 1930-luvulle asti.<ref name="saamelaiset">Isaksson & Jokisalo 1998, s. 143–148.</ref><ref name="rastas"/> Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta jakautui erilaisiin rotuihin, jotka olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan rasismin ja syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti [[Suomen romanit|romanit]].<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi: Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A1.pdf | Tiedostomuoto=PDF}} Teoksessa Rastas 2007</ref>
 
Rasismiin liittyvät asiat nousivat julkiseen keskusteluun 1990-luvun alussa, kun Suomeen saapui aiempaa enemmän ulkomaalaisia. Tutkimuksissa on havaittu rasismia Suomessa muun muassa asenteissa ja arjen toiminnassa.<ref name="rastas"/> Kantasuomalaisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa 90&nbsp;% kyselyyn osallistuneista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Raittila, Pentti (toim.) | Nimeke=Etnisyys ja rasismi journalismissa | Vuosi=2002 | Luku=Etniset vähemmistöt uutisissa | Sivu=25–26 | Selite=Sari Pietikäinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Tunniste=ISBN 951-44-5486-3| www=http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=4.5.2010}}</ref> [[Maahanmuuttajat Suomessa|Maahanmuuttajien]] ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä [[neekeri]]-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä rasismin kokemuksiaan.<ref name="rastas4">Rastas 2007, s. 133–139.</ref> Vuonna 2009 72 %:ssa rasististen rikosten rikosilmoituksissa oli kyse tilanteesta, jossa valtaväestöön kuuluva kohdistaa rasistisia solvauksia etniseen tai kansalliseen vähemmistöön kuuluvaan. Asukasmäärään suhteutettuna yleisimmin rasistisia rikoksia kohtasivat [[Somalia]]n kansalaiset ja seuraavaksi yleisimmin [[Irak]]in, [[Turkki|Turkin]] ja [[Iran]]in kansalaiset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/7de608d4601a3507dcc07b04fd17c776/1293459003/application/pdf/161034/Poliisin%20tietoon%20tullut%20viharikollisuus%20Suomessa%202009_Polamkin%20raportteja%2088_2010.pdf | Nimeke=Poliisiammattikorkeakoulu: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2009 | Julkaisija=Yhdenvertaisuus.fi | Viitattu=27.12.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Rasistisiin rikoksiin syylliseksi epäillyistä 83 prosenttia oli suomalaisia
Rekisteröitymätön käyttäjä