Ero sivun ”John Gould” versioiden välillä

[[Charles Darwin]] esitteli [[Galápagossaaret|Galápagossaarilta]] tuomansa lintu- ja nisäkäskokoelman ''Geologial Society of Londonin'' kokouksessa 4. tammikuuta 1837, ja linnut annettiin Gouldille määritettäviksi. Darwin arveli näytteiden olevan [[mustarastas|mustarastaita]], [[käpylinnut|käpylintuja]] ja [[peipot|peippoja]]. Gould esitteli tutkimustuloksensa jo seuraavassa kokouksessa 10. tammikuuta, ja esitti, että linnut olivat sarja maapeippoja, jotka olivat niin eriskummallisia, että ne muodostivat kokonaan uuden [[darwininsirkut|12 lajin linturyhmän]] "''a series of ground Finches which are so peculiar" ... "an entirely new group, containing 12 species''" (lainaus). Tämä tarina oli sanomalehdissä. Maaliskuussa Darwin tapasi Gouldin uudelleen ja sai kuulla, että hänen Galápagoksen [[peukaloinen|peukaloisensa]] olikin eräs peippolaji, ja että [[matkijat]], jotka hän oli nimiöinyt saarella, olivatkin eri lajeja ennemmin kuin muunnelmia samasta lajista, ja niillä oli sukulaisia Etelä-Amerikan mantereella. Jälkeenpäin Gould havaitsi, että eräs pienempi eteläinen [[nandu]], joka oli pelastunut jouluaterialta, olikin aivan eri lajia, jolle hän antoi nimen ''[[Rhea darwinii]]''. Darwin ei ollut vaivautunut nimiöimään peippojaan, mutta onneksi retkikunnan muut jäsenet olivat olleet tunnollisempia. Darwin etsi kapteeni [[Robert FitzRoy]]n ja miehistön keräämät näytteet ja pystyi näyttämään toteen, että lajit olivat ainutkertaisia Galápagossaarilla, mikä oli tärkeä askel hänen [[evoluutioteoria]]nsa kehittelyssä. Gouldin työ lintujen parissa julkaistiin Darwinin viisiosaisessa teoksessa ''The Zoology of the Voyage of H.M.S. Beagle Under the Command of Captain Fitzroy, R.N., during the Years 1832 to 1836'' (1838–1842).