Ero sivun ”Suomen Aseveljien Liitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 22:
Järjestön Aseveli-lehden toimittajana oli alkuvaiheessa myöhemmin tunnettu sosiaalidemokraattinen poliitikko, kapteeni [[Unto Varjonen]].
== Jäsenistö ja toiminta ==
Suomen Aseveljien Liitolla oli vuoden 1944 lopussa eri puolilla maata 710 jäsenyhdistystä, joissa oli jäseninä noin 200 000 miestä ja 40 000 naista. Toimintansa aikana järjestö hankki rintamamiehille vapaaehtoista tietä noin 4 600 tilaa ja antoi ammattikoulutusta noin 2 000 sotaleskelle. Järjestö käytti avustustoimintaansa kaikkiaan noin 165 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 15 miljoonaa euroa) ja se vaikutti [[pika-asutuslaki|pika-asutuslain]] säätämiseen vuonna 1940. Järjestön pääsihteerinä olivat tohtori [[L. Arvi P. Poijärvi]] ja hänen jälkeensä poliitikkona myöhemmin erittäin tunnettu [[Väinö Leskinen]]. Liiton toiminnanjohtajan tehtäviä vuosina 1943–1945 hoiti maisteri [[Veikko Loppi]]. Liiton talouspäällikkönä vuosina 1940–1945 toimi [[Penna Tervo]].
Tammikuussa 1942 Suomen Aseveljien Liitto perusti yhdessä [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö]]n (SAK), [[Pellervo-Seura]]n ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] kanssa Suurtalkoot-yhdistyksen organisoimaan kansalaisten vapaaehtoista talkootoimintaa. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin huomion kääntäminen sodan aiheuttamista vaikeuksista rakentavaan työhön, [[moraali]]n höltymisen estäminen sekä talvisodan aikana syntyneen kansallisen yksimielisyyden ja asevelihengen säilyttäminen ja lujittaminen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi kutsuttiin kenraaliluutnantti [[Edvard Hanell]]. <ref> Ensio Siilasvuo (toim.): ''Jatkosota-kronikka'' (2. painos), s. 79. Jyväskylä: Gummerus, 1997. </ref>
== Lakkautus ==
| |||