Avaa päävalikko

Muutokset

978 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (käyttäjältä 84.249.122.222) ja palautettiin versio 13880412 käyttäjältä Savir: Lähteetöntä mielipiteilyä.
{{Korjattava/muoto|kappalejaot, rakenteen selkeyttäminen, lähteistys, omat "tutkimukset" karsittava}}
{{Kreationismi}}
'''Raamatun luomiskertomus''' on [[juutalaisuus|juutalaisuuden]] ja [[kristinusko]]n yhteinen luomiskertomus[[luomistaru]]. Kertomus on sekä [[Toora]]n että [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] ensimmäisen kirjan, [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]], alussa. Luomiskertomus voidaan jakaa kahteen selvästi eri tyylillä kirjoitettuun osaan. Ensimmäinen osa <ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 1:1-2:3}}</ref> kertoo kuinka [[Jahve|Jumala]] loi kaikkeuden kuudessa päivässä. Toinen osa <ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 2:4-25}}</ref> keskittyy tarkemmin [[Eedenin puutarha]]an ja ihmisen luomiseen.
[[Kuva:Creation of Light.png|thumb|220px|[[Gustave Doré]]n maalaus valon luomisesta.]]
 
Ensimmäinen Mooseksen kirja alkaa toteamuksella: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1.) Joidenkin raamatunoppineiden mielestä jakeessa kuvaillaan toimintaa, joka ei sisälly jakeesta 3 eteenpäin kuvailtuihin luomispäiviin. Raamatun ensimmäisen lauseen mukaan maapallo ja koko maailmankaikkeus olivat olemassa määrättömiä aikoja ennen kuin luomispäivät alkoivat.
 
Vanhan maan kreationistien mielestä Raamattu ei kerro luomispäivän pituutta. ”Päiväksi” käännetty heprean sana voi heidän mielestään viitata 24-tuntisen vuorokauden lisäksi muunkin pituisiin ajanjaksoihin. Esimerkiksi esittäessään tiivistelmän Jumalan luomistyöstä Mooses puhui kaikista kuudesta luomispäivästä yhtenä päivänä (1. Mooseksen kirja 2:4). Lisäksi kerrotaan, että ensimmäisenä luomispäivänä ”Jumala nimitti valoa ’päiväksi’, mutta pimeyden hän nimitti ’yöksi’” (1. Mooseksen kirja 1:5). Tässä sana ”päivä” tarkoittaa vain osaa vuorokaudesta.
 
Joidenkin tätä ajattelutapaa puolustavien mielestä ”Päiväksi” käännetyllä heprealaisella sanalla on kuitenkin useita merkityksiä, joihin sisältyy ’pitkä aika; epätavalliseen tapahtumaan kulunut aika’.<ref>(W. Wilson, Old Testament Word Studies, Grand Rapids, Michigan, USA, 1978, s. 109). </ref> Käytetty sana mahdollistaa käsityksen, että jokainen ”päivä” saattoi kestää miljardeja vuosia. Monet ovat kuitenkin päätyneet hyväksymään sen tosiasian, että tällä tavalla käytettynä "päivä"-sana hepreassa viittaa selkeästi tavalliseen 24h vuorokauteen. Tätä ajatusta puolustaa myös se seikka, että samassa yhteydessä luomiskertomuksessa mainitaan aina yö ja aamu.
 
==Ihmisen luominen ja perisynti==
==Suhde antiikin maailmankuvaan==
 
Suuri osa nykytutkijoista tarkastelee Raamattua ja myös luomiskertomusta täysin maallisista lähtökohdista pyrkien näin löytämään sekulaarisia selityksiä myös luomiskertomukselle. Heidän mielestään Genesiksen ensimmäisessä luvussa kuvattu maailmakuva vastaa suurelta osin varhaisantiikin Lähi-Idän yleistä maailmankuvaa. Maailmankuvan lähteenä on yleisimmin mainittu babylonialainen maailmankuva, vaikka maailmankuva on yleisitämainen.<ref>Paul H. Seeley, [http://faculty.gordon.edu/hu/bi/Ted_Hildebrandt/OTeSources/01-Genesis/Text/Articles-Books/Seely-Firmament-WTJ.pdf "The Firmament and the Water Above: The Meaning of ''Raqia'' in Genesis 1:6-8", Westminster Theological Journal 53 (1991)]. Luettu 1.2.2008</ref> Maailmankuvien vastaavuus on heidän mielestään yksi peruste ajoittaa Raamatun luomiskertomuksen kirjoittaminen Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikaan.
 
Varhais-antiikin Lähi-Idän maailmankuvaan kuului käsitys litteästä maasta, jonka yläpuolella oli [[taivaankansi]]. Taivaankannen päällä oli vettä, joka tippui taivaankannen aukoista sateena maahan. Käsitys selitti myös taivaan värin. Raamatun luomiskertomuksessa on näiden tutkijoiden mielestä siten kuvattu sen ajan yleinen käsitys maailmasta,. vaikkaSuurin aivanero yhtäympäröivän pitäväkulttuurin selitysmaailmankuvaan tälle yhtäläisyydelle voisi ollaon se, että koska luomiskertomus on ihmiskunnan yhteistä historiaa, sen osaset ovat vaikuttaneet maailmankuvaan ja ilmiöiden tulkintaan kautta historian. Täten yllä oleva varhais-antiikin tulkinta sateesta olisikin saanut vaikutteensa luomiskertomuksesta eikä päin vastoin. Poiketen varhais-antiikin maailmankuvasta luomiskertomuksessa taivaankappaleita ei pidetä jumalina, vaan Jumalan luomina taivaankannen osina.
 
==Lähteet==