Avaa päävalikko

Muutokset

==Suhde antiikin maailmankuvaan==
 
Suuri osa nykytutkijoista tarkastelee Raamattua ja myös luomiskertomusta täysin maallisista lähtökohdista pyrkien näin löytämään sekulaarisia selityksiä myös luomiskertomukselle. Heidän mielestään Genesiksen ensimmäisessä luvussa kuvattu maailmakuva vastaa suurelta osin varhaisantiikin Lähi-Idän yleistä maailmankuvaa. Maailmankuvan lähteenä on yleisimmin mainittu babylonialainen maailmankuva, vaikka maailmankuva on yleisitämainen.<ref>Paul H. Seeley, [http://faculty.gordon.edu/hu/bi/Ted_Hildebrandt/OTeSources/01-Genesis/Text/Articles-Books/Seely-Firmament-WTJ.pdf "The Firmament and the Water Above: The Meaning of ''Raqia'' in Genesis 1:6-8", Westminster Theological Journal 53 (1991)]. Luettu 1.2.2008</ref> Maailmankuvien vastaavuus on heidän mielestään yksi peruste ajoittaa Raamatun luomiskertomuksen kirjoittaminen Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikaan.
 
Varhais-antiikin Lähi-Idän maailmankuvaan kuului käsitys litteästä maasta, jonka yläpuolella oli [[taivaankansi]]. Taivaankannen päällä oli vettä, joka tippui taivaankannen aukoista sateena maahan. Käsitys selitti myös taivaan värin. Raamatun luomiskertomuksessa on näiden tutkijoiden mielestä siten kuvattu sen ajan yleinen käsitys maailmasta., Suurinvaikka eroaivan ympäröivänyhtä kulttuurinpitävä maailmankuvaanselitys ontälle yhtäläisyydelle voisi olla se, että koska luomiskertomus on ihmiskunnan yhteistä historiaa, sen osaset ovat vaikuttaneet maailmankuvaan ja ilmiöiden tulkintaan kautta historian. Täten yllä oleva varhais-antiikin tulkinta sateesta olisikin saanut vaikutteensa luomiskertomuksesta eikä päin vastoin. Poiketen varhais-antiikin maailmankuvasta luomiskertomuksessa taivaankappaleita ei pidetä jumalina, vaan Jumalan luomina taivaankannen osina.
 
==Lähteet==
Rekisteröitymätön käyttäjä