Ero sivun ”Eksoplaneetta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Eksoplaneetalla ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, joten arviot planeetoiksi laskettavien aurinkokunnan ulkopuolisten kappaleiden määristä vaihtelevat.<ref name="NASAdefinition"/> Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan [[Linnunrata|Linnunradassa]] sijaitsevilla tähdillä on kiertolaisinaan keskimäärin 1,6 planeettaa. Lisäksi Linnunradassa saattaa olla jopa 100 000 kertaa enemmän [[tähtienvälinen planeetta|tähtienvälisiä planeettoja]] kuin galaksissa on [[pääsarjan tähti]]ä. Nämä vapaat planeetat eivät ole [[gravitaatio]]naalisesti sidottuja muihin kohteisiin.<ref name="Nature481"/><ref name="nomands2012"/>
Joitakin eksoplaneettoja on löydetty kuvaamalla ne suoraan. Menetelmä on kuitenkin hankala, ja eksoplaneetat havaitaankin usein epäsuorasti tutkimalla niiden emotähteä. Yleisimmät havaintamenetelmät ovat [[säteisnopeusmenetelmä]] ja [[ylikulkumenetelmä]].<ref name="NASA_planet_counts">{{Verkkoviite | Osoite = http://exoplanetarchive.ipac.caltech.edu/docs/counts_detail.html | Nimeke = Planet Counts
== Määritelmä ==
Rivi 71:
[[Säteisnopeusmenetelmä]] ja [[ylikulkumenetelmä]] ovat epäsuoria menetelmiä, joiden avulla on löydetty valtaosa kaikista varmistuneista eksoplaneetoista. Molemmilla menetelmillä löydetyt planeetat sijaitsevat tyypillisesti verrattain lähellä keskustähteään.<ref name="Nature481" /> Säteisnopeusmenetelmä perustuu keskustähden [[spektri]]ä tarkkailemalla selvitetyn [[Doppler-ilmiö]]n perusteella tehtyyn [[Säteisliike|säteisliikkeen]] mittaamiseen.<ref name="ESO_presskit" /> Säteisnopeusmenetelmän avulla on löydetty yli 60 % vahvistetuista eksoplaneetoista (elokuussa 2012).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://exoplanet.eu/catalog/?f=%22radial%22+IN+detection | Nimeke = Catalog | Julkaisu = Exoplanet.eu | Ajankohta = 5.7.2012 | Julkaisija = Pariisin observatorio | Viitattu = 22.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ylikulkumenetelmän avulla voidaan havaita eksoplaneettoja, kun ne kulkevat keskustähtensä ja Maan välistä. Tähden kiekon yli kulkeva valo pimentää hyvin pienen osan tähdestä säännöllisin väliajoin.<ref name="ESO_presskit" />
[[Pulsariajoitus|Pulsariajoituksen]] avulla on mahdollista jäljittää [[pulsari]]a kiertäviä taivaankappaleita. Pulsari lähettää tasaisin väliajoin radioaalloista muodostuvia pulsseja. Mahdollinen kiertolainen aiheuttaa muutoksia pulssien ajoitukseen, ja ajoituspoikkeamia voidaan käyttää eksoplaneettojen havaitsemiseen. [[Astrometria]]n avulla voidaan havaita eksoplaneetta, kun se ratajaksonsa aikana siirtelee yhteistä painopistettä kiertävää keskustähteään. [[Mikrolinssi]]en avulla voidaan havaita eksoplaneettoja niiden painovoiman vuoksi taittuneiden valonsäteiden perusteella.<ref name="ESO_presskit" /> Tällä tavalla voidaan löytää planeettoja, jotka sijaitsevat kauempana keskustähdestään kuin säteisnopeus- ja ylikulkumenetelmillä löydetyt planeetat.<ref name="Nature481">{{Lehtiviite | Tekijä = A. Cassan, et al. | Otsikko = One or more bound planets per Milky Way star from microlensing observations | Julkaisu = Nature | Ajankohta =12.1.2012 | Vuosikerta = 481
[[Tiedosto:Kepler_bkgd.sm.jpg|thumb|250px|[[Kepler (avaruusteleskooppi)|Kepler]]]]
|