Ero sivun ”Sielusta” versioiden välillä

576 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q1180576 siirrettyä kielilinkkiä)
{{Aristoteleen teos
[[Tiedosto:Aristotle De Anima page 1.png|thumb|180px|Aristoteleen ''Sielusta'' -teoksen ensimmäinen sivu [[August Immanuel Bekker|Immanuel Bekkerin]] painoksesta vuodelta [[1837]].]]
| nimi-suomi = Sielusta
 
| nimi-kreikka = Περὶ ψυχῆς
'''''Sielusta''''' ({{k-grc|Περὶ ψυχῆς|Peri psykhēs}}, {{k-la|De anima}}) on [[Aristoteles|Aristoteleen]] [[psykologia]]a käsittelevä teos. Se hahmottelee hänen [[filosofia]]nsa koskien elävien olentojen mieltä ja [[sielu]]a. Se keskittyy erilaisiin sieluihin, joita on erilaisilla elävillä olennoilla. Sieluja erottavat ne elämänprosessit, jotka eliöt käyvät läpi. Näin [[kasvi|kasveilla]] on kyky ravita itseään ja lisääntyä, mikä on vähimmäisvaatimus kaikille eläville eliöille. Ihmistä alemmilla [[eläin|eläimillä]] on lisäksi kyky aistia ja liikkua. [[Ihminen|Ihmisillä]] on kaikki nämä ja lisäksi kyky ajatella.
| kuva = Aristotle De Anima page 1.png
[[Tiedosto:Aristotle| kuvateksti De Anima page 1.png|thumb|180px|Aristoteleen ''Sielusta'' -teoksen = Teoksen ensimmäinen sivu [[August Immanuel Bekker|Immanuel Bekkerin]] painoksestalaitoksesta vuodelta [[1837]].]]
| julkaistu = 300-luku eaa.
| aitous =
| numerointi = 402a–435b
| suomentaja = Kati Näätsaari
| nide-suomi = V
| sarja =
| edeltävä =
| seuraava =
}}
'''''Sielusta''''' ({{k-grc|Περὶ ψυχῆς|Peri psykhēs}}, {{k-la|De anima}}) on [[Aristoteles|Aristoteleen]] [[Aristoteleen psykologia|psykologiaa]]a käsittelevä teos. Se hahmottelee hänen [[filosofia]]nsa koskien elävien olentojen mieltä ja [[sielu]]a. Se keskittyy erilaisiin sieluihin, joita on erilaisilla elävillä olennoilla. Sieluja erottavat ne elämänprosessit, jotka eliöt käyvät läpi. Näin [[kasvi|kasveilla]] on kyky ravita itseään ja lisääntyä, mikä on vähimmäisvaatimus kaikille eläville eliöille. Ihmistä alemmilla [[eläin|eläimillä]] on lisäksi kyky aistia ja liikkua. [[Ihminen|Ihmisillä]] on kaikki nämä ja lisäksi kyky ajatella.
 
Aristoteleen käsitys "sielusta" (''psykhē'') on vain kaukaista sukua niille ajatuksille, jotka käsitteeseen nykyään usein liitetään. Hän katsoi, että sielu on elävien olentojen [[muoto (filosofia)|muoto]] tai [[olemus]]. Näin sielu ei ole erillinen siitä ruumiista, jossa se on, eikä sillä ole itsenäistä olemassaoloa. Eliöstä tulee eliö juuri siksi, että sillä on sielu, ja näin ajatus ruumiista ilman sielua tai sielusta ilman ruumista on yksinkertaisesti mahdoton. Aristoteles kuitenkin spekuloi, että jotkut sielun osat — järkiosa — olisi mahdollista ajatella oleviksi ilman ruumista, mutta muita osia ei. Joka tapauksessa ajatus on kaukana nykyisin sieluun liitetystä ajatuksesta jonkinlaisesta henkisestä substanssista, joka "asuttaa" ruumista. Jotkut kommentaattorit ovatkin ehdottaneet, että Aristoteleen käsite "sielu" olisikin parempi kääntää esimerkiksi "elämänvoimaksi".
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Aristotelis De anima.jpg|thumb|180px|[[Jean Buridan]]in Aristoteleen ''Sielusta''-teosta käsittelevä ''Expositio et quaestiones in Aristotelis De anima'' noin vuodelta 1362.]]
 
''Sielusta'' on kirjoitettu todennäköisesti vuosien [[334 eaa.|334]] ja [[323 eaa.]] välisenä aikana.<ref>Sihvola, Juha: Selitykset teokseen Aristoteles 2006, s. 171.</ref>
''Sielusta'' on jaettu kolmeen kirjaan.
 
[[Tiedosto:Aristotelis De anima.jpg|thumb|left|180px|[[Jean Buridan]]in Aristoteleen ''Sielusta''-teosta käsittelevä ''Expositio et quaestiones in Aristotelis De anima'' noin vuodelta 1362.]]
'''Kirja I''' käsittelee aiempien filosofien käsityksiä ja rajaa tutkimuksen aluetta ja menetelmiä. Aiempien filosofien käsityksistä kirja käsittelee erityisesti [[Demokritos|Demokritoksen]] [[atomismi|atomistista]] sieluteoriaa, [[pythagoralaisuus|pythagoralaista]] ajatusta sielusta ilmassa olevina hiukkasina, [[Anaksagoras|Anaksagoraan]] ja [[Empedokles|Empedokleen]] ajatuksia, [[Platon]]in ''[[Timaios (dialogi)|Timaioksessa]]'' esittämää käsitystä, käsitystä sielusta harmoniana sekä muun muassa [[Ksenokrates|Ksenokrateen]] kannattamaa ajatusta sielusta lukuna.
 
=== Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia ===
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristotle; Hett, Walter Stanley (toim.) | Nimeke=On the Soul | Selite=[[Loeb Classical Library]] | Julkaisupaikka=Cambridge, Mass. | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=1957}} Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ross, William David (toim.) | Nimeke=Aristotelis De anima | Selite=[[Oxford Classical Texts]] | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1956 | Tunniste=ISBN 019814508X}} Kreikankielinen alkuteksti.
 
=== Kommentaareja ja tutkimuskirjallisuutta ===
== Aiheesta muualla ==
 
=== Teos ===
* Aristoteles: [http://hiphi.ubbcluj.ro/fam/texte/aristotel/de_anima.htm ''De anima''] {{grc}}
 
* Ἀριστοτέλης: [http://www.mikrosapoplous.gr/aristotle/psyxhs/contents.html Περὶ Ψυχῆς] {{grc}} {{el}}
* Aristotle: [http://etext.library.adelaide.edu.au/a/a8so/ ''On the Soul''], käännös J. A. Smith {{en}}
 
=== Muuta ===
 
* {{SEP | Id=aristotle-psychology | Tekijä=Shields, Christopher | Nimeke=Aristotle's Psychology}}
 
[[Luokka:Aristoteleen teokset]]
62 235

muokkausta