Ero sivun ”Zaporižžja” versioiden välillä

}}

'''Zaporižžja''' ({{k-uk|Запорі́жжя}}, {{k-ru|Запоро́жье|Zaporožje}}) on kaupunki [[Dnepr]]-joen alajuoksulla [[Ukraina]]n itäosassa. Se on Ukrainan kuudenneksi suurin kaupunki ja maan energiantuotannon ja raskaan teollisuuden tärkeimpiä keskuksia. Se on [[Zaporižžjan alue]]en pääkaupunki. Väkiluku oli vuoden 2013 alussa noin 770&nbsp;000 henkeä.<ref name="Ukraina-Popu2013-01-01"/>

Toisen näkemyksen mukaan kaupunkia olisi alettu perustaa jo 1554–1555, kun [[hetmanni]] [[Baida-Vyšnevetski]] alkoi pystytyttää kasakkalinnoitusta Hortytsjan saarelle. Kaivauksissa saarelta on löytynyt tätäkin vanhemman slaavilaislinnoituksen jäänteet 1000-luvulta ja alueelta löytyy jäännöksiä jo pronssikaudelta ja paleoliittiselta kaudelta.

 

 

==Hallinnollinen jako==

Hallinnollisesti kaupunki jakautuu seitsemään hallintopiiriin ([[raion]]), joista Leninin ja Hortytsjan piirit sijaitsevat Dneprin länsirannalla eli oikealla rannalla, Zavodin, Žovtnevin, Kommunarin ja Sevtšenkovin piirit itä- eli vasemmalla rannalla. Ordžonikidzevin piiri kuuluu myös vasemman rannan piireihin, mutta se käsitään myös myös Dneprin keskellä oleva Hortytsajan saaren. {{lähde}}

 

 

===Skyyteistä hunneihin===

Dneprin rannalla Etelä-Ukrainassa sijaitsi [[Skyytit|Skyyttien valtakunnan]] pääkaupunki. Skyyttien valtakuna oli olemassa noin 700 eaa. – 400 jaa., minkä jälkeen se joutui [[hunnit|hunnien]] valtaan. 600-luvulla alueelle tulivat ensin [[Avaarit (muinainen kansa)|avaarit]], sitten [[kasaarit]]. Kasaarien hävittyä 966 tuli alueen hallitsijaksi [[Kiovan Venäjä|Kiovan ruhtinas]] [[Svjatoslav]]. Alue joutui [[bolgaarit|bolgaarien]] haltuun. Ukrainalaiset ruhtinaat kokoontuivat Hortitsan saarelle 1000-luvulla ja hyökkäsivät bolgaareja vastaan voitokkaasti [[Moložna]]-joella. Alue kuitenkin joutui pian [[mongolivaltakunta|mongolien]] valtapiiriin [[tataarit|tataarien]] valloitettua alueen ja se liitettiin [[Krimin kaanikunta]]an. 1400-luvulla alkoi muodostua [[kasakat|kasakkayhdyskuntia]] Dneprin alajuoksulle.

 

===Kasakkayhdyskunnat===

1400-luvulla Dneprin alajuoksulle tulleet kasakkayhdyskunnat vahvistivat puolustustaan ja muodostivat linnoituksia.

 

 

===Turkin vastainen Aleksandrovskin linnoitus===

Venäjän ja Turkin vastaisen sodan tuloksena pystytettiin 1770 alueelle Aleksandrovskin linnoitus, mistä vuoteen 1806 mennessä kasvoi Aleksandrovskin ({{K-uk|Oleksandrivsk}}) kaupunki. Kaupunki sai nimensä Venäjän armeijan komentajan ruhtinas [[Aleksandr Golitsyn]]in mukaan.

 

===Rautatie ja teollistumisen alku===

Rautateiden kehitys ja teollistuminen kasvattivat Aleksandrovskin kokoa raskaan liikenteen solmukohtana. Neuvosto-Venäjän aikana 1921 Aleksandrovsk nimettiin Zaporožeksi.

 

===Sähkövoimalaitos ja metallurgiaa===

Aikaisemman rautateiden jouduttaman teollistumisen jatkoksi toisen kasvusysäyksen kaupungille tarjosi neuvostohallituksen [[GOELRO]]-hanke koko maan sähköistämiseksi. Näin päätettiin rakentaa [[DniproHES]] (ven. ''DneproGES''), suuri vesivoimala, jonka rakennustyöt alkoivat 1927. Voimala otettiin käyttöön viiden vuoden kuluttua 10. lokakuuta 1932 ja se oli aikanaan Neuvostoliiton ja Euroopan suurin. Runsas sähköenergia mahdollisti nopean lisäteollistumisen. Vuoteen 1937 mennessä Zaporižžjassa tuotettiin 60% Neuvostoliiton [[alumiini]]sta, valuraudasta, kaikki magnetiitti sekä 20&nbsp;% teräksestä.

 

 

===Energiatuotanto===

Zaporižžjassa on suuri pato ja siihen liittyen Ukrainan suurin vesivoimalaitos [[DniproHES]], jonka sähköntuotantoteho on noin 1&nbsp;300&nbsp;MW.<ref>[http://www.encyclopediaofukraine.com/pages/D/N/DnieperHydroelectricStation.htm Encyclopedia of Ukraine]</ref>