Ero sivun ”Slovakian tasavalta (1939–1945)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 74:
Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti Josef Tiso halusi maan olevan sisäisesti vakaa, kansallinen, uskonnollinen ja korporatiivisesti ohjattu. Pääministeri [[Vojtech Tuka]] ja [[sisäasiainministeri]] [[Alexander Mach]] halusivat maasta [[kansallissosialismi|kansallissosialistisemman]] ja Saksa halusi sen olevan Saksan talouteen integroitu mallivaltio. Presidenttiä kannattava puoli voitti syventämällä johtajaperiaatetta ja ottamalla tiukemman kannan Slovakian juutalaisiin, joita oli 90 000 eli noin 4 % väestöstä. Saksan malliin heiltä poistettiin ensin taloudelliset oikeudet ja sitten kansalaisoikeudet ja lopulta 58 000 Slovakian juutalaista lähetettiin saksalaisille keskitysleireille 1942. Syyskuussa 1944 siirrettiin tai surmattiin 13 000 Slovakian juutalaista.
 
Vuoden 1943 lopulla [[Slovakian kansallisneuvosto]]ksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea [[Tšekkoslovakia]]n uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1&nbsp;700&nbsp;000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti [Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60&nbsp;000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18&nbsp;000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.<ref name="mzv.sk"/>
 
Taloudellisesti Slovakia kärsi toisen maailmansodan ajan verrattain vähän syksyyn 1944 saakka, koska Saksan sodankäynti piti talouselämän liikkeellä eikä työttömyyttä ollut.<ref name="mzv.sk"/>