Ero sivun ”Värjäys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 16 Wikidatan sivulle d:q1164991 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
* [[seitikit]]
* [[käävät]]
== Kasvivärjäys ==
Kasvivärjäyksellä tarkoitetaan kasvien eri osista (esimerkiksi lehdissä, kuorissa, puuytimessä, juurissa) peräisin olevilla väriaineilla tai eläinperäisillä väriaineilla värjäämistä. Yleisimmin luonnonväreillä värjätään villaa ja silkkiä, koska värit tarttuvat niihin helposti, joten niiden värjääminen on myös helppoa. Kuitenkin kasvivärjäys soveltuu myös muiden luonnonmateriaalien värjäämiseen, esimerkiksi nahan, puun, paperin, höyhenien, luiden ja kaislan.
Värjäystä ennen kävyt ja kuoret on pilkottava ja liotettava hyvin. Kasveista on eroteltava halutut osat. Samalla kasvilla voi saada aikaan erilaisia värisävyjä riippuen kasvin määrästä suhteessa värjättävään materiaaliin. Kasvit voidaan käyttää tuoreina värjäykseen tai ne voidaan kuivattaa ja säilyttää värjäyshetkeä varten. Kuivatutkin kasvit olisi kuitenkin hyvä käyttää vuoden sisällä keräyshetkestä.
Värjäystä ennen materiaalit tulee punnita ja suhteuttaa värjäykseen tarvittavat aineet värjäysmateriaalien määrään. Värjättävät materiaalit tulee kastella ennen värjäystä, jotta saadaan mahdollisimman tasainen lopputulos. Värjäykseen kannattaa käyttää isoa kattilaa, jossa värjättävät materiaalit mahtuvat liikkumaan vapaasti.
Yleisin kasvivärien puretusaine on aluna eli kaliumalumiinisulfaatti. Puretusaineen ideana on kiinnittää värit värjättäviin materiaaleihin. Aluna myös kirkastaa värejä. Sitä laitetaan 10% värjättävän materiaalin (kuivana punnittu) painosta. Alunan lisätään värjäysveteen. On olemassa myös monia muita puretus- sekä apuaineita (esimerkiksi viinikivi, rautasulfaatti, kuparisulfaatti, tinakloridi, ammoniakki), joilla voidaan vaikuttaa lopputulokseen.
100g varten värjäysmateriaalia tarvitaan noin 1kg kasveja. Kasvit keitetään 80-90 asteessa noin tunnin ajan, jonka jälkeen värineste kaadetaan toiseen astiaan siivilän läpi. Täten saadaan eroteltua roskat pois värinesteestä.
Värineste mitataan kattilaan ja lisätään tarvittaessa vettä. Suosituksena on noin 6 litraa/100g materiaalia. Värjäystä aloittaessa veden tulisi olla noin 40 asteista. Värinesteeseen lisätään puretusaineet ja materiaalit. Neste lämmitetään hitaasti 80-90 asteiseksi ja lämpötila pidetään noin 1-3h samana. Materiaaleja on hyvä nostella värjäyksen aikana tasaisen lopputuloksen takaamiseksi. Materiaalit voi ottaa värjäyksen jälkeen pois nesteestä jäähtymään tai antaa niiden jäähtyä värinesteessä. Värjätyt materiaalit huuhdotaan runsaalla vedellä ja viimeisessä huuhteluvedessä suositellaan käytettävän hieman etikkaa. Lopuksi materiaalit laitetaan kuivumaan ilmavaan paikkaan, kuitenkin vältettävä suoraa auringonvaloa.
Kasvivärjäykseen soveltuvia kasveja (ja niistä saatavia värejä)
* [[koivun (keltainen), pihlajan, lepän, pajun lehdet]]
* [[lepän, tuomen, korpipaatsaman, pihlajan, koivun kuoret]]
* [[voikukka, mesiangervo, koiranputki, pietaryrtti, poimulehti, kultapiisku]]
* [[kehäkukka, Kanadan kultapiisku, samettikukka, maa-artisokan kukat]]
* [[kanerva (eri osista saa eri värejä)]]
* [[veriseitikki, verihelttaseitikki (punaisen sävyt)]]
* [[keltasipulin (kullankeltainen ja ruskea) ja punasipulin (vihreä) kuoret]]
* [[marja-aronian mustat marjat (violettia)]]
* [[tarhakäenkaali (sininen ja vihreä)]]
* [[indigokasvi (sininen)]]
* [[krapin juuret, tiikerikaunosilmä, keltaiset kosmokukat (antavat oranssin värin)]]
* [[purppurakotilo, kermes-hyönteinen, kokenilli-kilpikirva ja krappijuuri (antavat punaisen värin)]]
<ref>{{Kirjaviite
| Tekijä = Opas, H. (toim.)
| Nimeke = Taito tehdä - Neulalla ja naulalla.
| Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 59-67 | Selite =
| Julkaisupaikka =
| Julkaisija = WSOY
| Tunniste = ISBN 978-951-0-36618-9
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{Viitteet|fontti}}
== Aiheesta muualla ==
| |||