Ero sivun ”Ranskalaisen elokuvan uusi aalto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: w |
|||
Rivi 10:
== Historia ==
Uuden aallon aloituksena on pidetty nuoren ranskalaisen [[elokuvakriitikko|elokuvakriitikon]] [[François Truffaut|François Truffaut'n]] esikoiselokuvaa ''[[400 kepposta]]'', nimenomaan sen ensi-iltaa [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]] [[4. toukokuuta]] [[1959]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Kati Sinisalo | Otsikko= Kaikki on sallittua| Julkaisu=Lasipalatsi-lehti | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=4}}</ref>
Samana vuonna valmistui myös kaksi muuta elokuvaa, jotka yhdessä muodostivat tukevan pohjan uudelle aallolle. Nämä elokuvat olivat [[Jean-Luc Godard]]in ''[[Viimeiseen hengenvetoon (elokuva)|Viimeiseen hengenvetoon]]'' ja [[Alain Resnais|Alain Resnais'n]] ''Hiroshima rakastettuni''. Kuitenkaan Resnais'ta ei yleensä, syystä tai toisesta, lueta uuden aallon ohjaajaksi. Kuitenkin hänen elokuvansa vaikutus oli ja on yhtä huomattava kuin muidenkin, lukuun ottamatta Godardia ja Truffaut'ta, jotka olivat uuden aallon keskeisimpiä vaikuttajia.
| |||