Ero sivun ”Eeli Granit-Ilmoniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Varhaiset vuodet ja työura: v.1934 Aikalaiskirjan mukaan oli puolueeton, mutta valtuustovuosinaan tod.näk. ei, joten otetaan maininta sitoutumattomuudesta pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Kuopion maaseurakunnassa papin perheeseen syntynyt Granit-Ilmoniemi kirjoitti ylioppilaaksi [[Kuopion klassillinen lyseo|Kuopion klassillisesta lyseosta]] vuonna 1885 ja aloitti sen jälkeen [[filologia]]n opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa. Hän opiskeli myös [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], [[Göttingen]]issä ja [[Pariisi]]ssa vuosina 1888–1892 sekä toimi opettajana Kuopiossa.<ref name=rune/> Nimensä Granit-Ilmoniemi muutti vuonna 1906 [[Karjalohja]]n Ilmoniemen [[rustholli]]n ratsumiesesi-isänsä mukaan.<ref name=genos/>
Vuodesta 1891 lähtien Granit-Ilmoniemi vaikutti [[Pori]]ssa, jossa hänellä oli ranskan ja saksan kielten lehtorin virka [[Porin klassillinen lyseo|Porin klassillisessa lyseossa]]. Lisäksi Granit-Ilmoniemi opetti venäjää [[Porin tyttölyseo]]ssa ja oli mukana perustamassa sekä poikien että tyttöjen ammattikouluja.<ref name=rune>[http://runeberg.org/aikalais/1934/0145.html Aikalaiskirja 1934.] Projekt Runeberg. Viitattu 19.12.2013.</ref> Hän oli myös yksi ''[[Satakunnan Sanomat|Satakunnan Sanomien]]'' perustajista ja toimi lehden avustajana<ref>Salmenperä, Eino: "Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä" s.129, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2003.</ref> sekä kuului Porin kaupunginvaltuustoon.<ref name=rune/> Granit-Ilmoniemi jäi eläkkeelle jo 50-vuotiaana vuonna 1917.<ref name=genos/>
== Sukututkimus- ja musiikkiharrastus ==
Eläkkeelle jäätyään Granit-Ilmoniemi muutti [[Helsinki|Helsingin]] seudulle ja asui muun muassa [[Espoo]]n [[Leppävaara]]ssa.<ref name=rune/> Hän harrasti sukututkimusta sekä toimitti useita lehtiä, kuten vuonna 1917 perustamansa Suomen Sukututkimusseuran Genealogica- ja Sukututkija-lehtiä sekä Savon seuran Savotar-lehteä.<ref name=genos/>
Sukututkimuksen lisäksi Granit-Ilmoniemen harrastuksiin kuului musiikin historia, hän muun muassa kiersi ympäri Suomea etsimässä vanhoja nuottijulkaisuja.<ref name=sibelius>[http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/kangasala_lisaa.html Suomen vanhat virsisävelmät – Kangasala 1624.] Sibelius-akatemian kirkkomusiikin osasto. Viitattu 19.12.2013.</ref> Granit-Ilmoniemen merkittävin arkistolöytö oli [[Porin triviaalikoulun nuottikirjat]], jotka hän löysi [[Porin Lyseo]]n kirjastosta vuonna 1907.<ref>[https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18954 Porin triviaalikoulun äänikirjat.] Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Viitattu 19.12.2013.</ref> Lisäksi hän toi julkisuuteen muun muassa [[Kangasala]]lta peräsin olevan käsikirjoituksen, joka sisälsi 1500- ja 1600-lukujen virsiä.<ref name=sibelius/>
== Sibeliuksen sukuselvitys ==
Vuonna 1916 Granit-Ilmoniemi suututti [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] julkaisemalla ''[[Uusi Suometar|Uudessa Suomettaressa]]'' säveltäjän sukuselvityksen. Sibelius oli pitänyt itseään aatelissukuisena, mutta Granit-Ilmoniemen tutkimus osoitti hänen polveutuvan lähinnä suomenkielisestä maalaisväestöstä ja talonpojista.<ref name=tawast>Tawaststjerna, Erik: "Sibelius", s. 270–271. Suuri Suomalainen Kirjakerho, Keuruu 1997.</ref> Vuotta aikaisemmin oli kansatieteilijä [[Otto Andersson]] julkaissut ''[[Tidning för musik]]'' -lehdessä Sibeliuksen 50-vuotispäivän yhteydessä sukutaulukon, joka korosti säveltäjän ruotsinkielistä maalaistaustaa. Jo tämä oli saanut Sibeliuksen omien sanojensa mukaan "voimaan pahoin",<ref>Tawaststjerna, s. 268.</ref> mutta kun Granit-Ilmoniemi lopullisesti murskasi haaveet hänen aatelissukuisuudestaan, menetti Sibelius malttinsa. Hän kutsui päiväkirjamerkinnöissään Granit-Ilmoniemeä muun muassa "
== Perhe ==
Eeli Granit-Ilmoniemen veljiä olivat kunnallisneuvos [[Bruno Granit-Ilmoniemi]]<ref>[http://gw.geneanet.org/strang?lang=fi&p=bruno&n=granit+ilmoniemi Bruno Granit-Ilmoniemi.] Genea.net. Viitattu 19.12.2013.</ref> ja valokuvaaja [[Karl Granit]].<ref>[http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1133 Valokuvahistoriaa herkutellen.] Agricola-julkaisut. Viitattu 19.12.2013.</ref> Hänen poikansa Arvi Ilmoniemi (1894–1967) tunnettiin myös sukututkijana sekä ''[[Suomen Sosialidemokraatti|Suomen Sosialidemokraatin]]'' musiikkiarvostelijana.<ref>[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=9CB871B6C0B8C0D2EB423583A417266C?kuvailuTaso=AM&avain=4012.KA Arvi Ilmoniemen arkisto.] Arkistolaitos. Viitattu 19.12.2013.</ref>
== Teoksia ==
| |||